suullinen

suullinen

Finnish

Etymology

suu (“mouth”) +‎ -llinen

Adjective

suullinen (comparative suullisempi, superlative suullisin)

1. oral, spoken (spoken rather than written)

Declension

Inflection of suullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		suullinen	suulliset
genitive		suullisen	suullisten suullisien
partitive		suullista	suullisia
illative		suulliseen	suullisiin
		singular	plural
nominative		suullinen	suulliset
accusative	nom.	suullinen	suulliset
	gen.	suullisen
genitive		suullisen	suullisten suullisien
partitive		suullista	suullisia
inessive		suullisessa	suullisissa
elative		suullisesta	suullisista
illative		suulliseen	suullisiin
adessive		suullisella	suullisilla
ablative		suulliselta	suullisilta
allative		suulliselle	suullisille
essive		suullisena	suullisina
translative		suulliseksi	suullisiksi
instructive		—	suullisin
abessive		suullisetta	suullisitta
comitative		—	suullisine

Synonyms

• suusanallinen (rare, chiefly formal usage)

Noun

suullinen

1. mouthful (amount that will fit in a mouth)

Declension

Inflection of suullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		suullinen	suulliset
genitive		suullisen	suullisten suullisien
partitive		suullista	suullisia
illative		suulliseen	suullisiin
		singular	plural
nominative		suullinen	suulliset
accusative	nom.	suullinen	suulliset
	gen.	suullisen
genitive		suullisen	suullisten suullisien
partitive		suullista	suullisia
inessive		suullisessa	suullisissa
elative		suullisesta	suullisista
illative		suulliseen	suullisiin
adessive		suullisella	suullisilla
ablative		suulliselta	suullisilta
allative		suulliselle	suullisille
essive		suullisena	suullisina
translative		suulliseksi	suullisiksi
instructive		—	suullisin
abessive		suullisetta	suullisitta
comitative		—	suullisineen

Related terms

• kourallinen
• lusikallinen
• ämpärillinen