karata

See also: Karata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kargat'ak. Cognate with Estonian kargama (“to jump, hop”), Karelian karata, Livonian kargõ (“to jump”), Ludian kargaita (“to run”), Veps kargata (“to dance”) and Votic kargata.

Pronunciation

Hyphenation: ka‧ra‧ta
IPA^(key): [ˈkɑrɑt̪ɑ(ʔ)]
Rhymes: harata, parata, varata

Verb

karata(intransitive)

to escape, run away, flee, fly.
Rangaistusvanki karkasi vankilasta.
The convict escaped from the prison.
to elope
Mies karkasi rakastettunsa kanssa.
The man eloped with his beloved.
(military) to desert
Muutama amerikkalainen karkasi vihollisen puolelle.
A few Americans deserted to the enemy side.
to abscond, run off, make off
Myyjän käräyttämä vanha nainen karkasi tavaroidensa kanssa kaupasta juuri, kun vartija tuli paikalle.
The old lady caught by a salesperson ran off from the shop with the goods just as the guard arrived.
(archaic) to leap, charge

Conjugation

Inflection of karata (Kotus type 73/salata, k- gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkaan	en karkaa	1st sing.	olen karannut	en ole karannut
2nd sing.		karkaat	et karkaa	2nd sing.	olet karannut	et ole karannut
3rd sing.		karkaa	ei karkaa	3rd sing.	on karannut	ei ole karannut
1st plur.		karkaamme	emme karkaa	1st plur.	olemme karanneet	emme ole karanneet
2nd plur.		karkaatte	ette karkaa	2nd plur.	olette karanneet	ette ole karanneet
3rd plur.		karkaavat	eivät karkaa	3rd plur.	ovat karanneet	eivät ole karanneet
passive		karataan	ei karata	passive	on karattu	ei ole karattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkasin	en karannut	1st sing.	olin karannut	en ollut karannut
2nd sing.		karkasit	et karannut	2nd sing.	olit karannut	et ollut karannut
3rd sing.		karkasi	ei karannut	3rd sing.	oli karannut	ei ollut karannut
1st plur.		karkasimme	emme karanneet	1st plur.	olimme karanneet	emme olleet karanneet
2nd plur.		karkasitte	ette karanneet	2nd plur.	olitte karanneet	ette olleet karanneet
3rd plur.		karkasivat	eivät karanneet	3rd plur.	olivat karanneet	eivät olleet karanneet
passive		karattiin	ei karattu	passive	oli karattu	ei ollut karattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkaisin	en karkaisi	1st sing.	olisin karannut	en olisi karannut
2nd sing.		karkaisit	et karkaisi	2nd sing.	olisit karannut	et olisi karannut
3rd sing.		karkaisi	ei karkaisi	3rd sing.	olisi karannut	ei olisi karannut
1st plur.		karkaisimme	emme karkaisi	1st plur.	olisimme karanneet	emme olisi karanneet
2nd plur.		karkaisitte	ette karkaisi	2nd plur.	olisitte karanneet	ette olisi karanneet
3rd plur.		karkaisivat	eivät karkaisi	3rd plur.	olisivat karanneet	eivät olisi karanneet
passive		karattaisiin	ei karattaisi	passive	olisi karattu	ei olisi karattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		karkaa	älä karkaa	2nd sing.	ole karannut	älä ole karannut
3rd sing.		karatkoon	älköön karatko	3rd sing.	olkoon karannut	älköön olko karannut
1st plur.		karatkaamme	älkäämme karatko	1st plur.	olkaamme karanneet	älkäämme olko karanneet
2nd plur.		karatkaa	älkää karatko	2nd plur.	olkaa karanneet	älkää olko karanneet
3rd plur.		karatkoot	älkööt karatko	3rd plur.	olkoot karanneet	älkööt olko karanneet
passive		karattakoon	älköön karattako	passive	olkoon karattu	älköön olko karattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karannen	en karanne	1st sing.	lienen karannut	en liene karannut
2nd sing.		karannet	et karanne	2nd sing.	lienet karannut	et liene karannut
3rd sing.		karannee	ei karanne	3rd sing.	lienee karannut	ei liene karannut
1st plur.		karannemme	emme karanne	1st plur.	lienemme karanneet	emme liene karanneet
2nd plur.		karannette	ette karanne	2nd plur.	lienette karanneet	ette liene karanneet
3rd plur.		karannevat	eivät karanne	3rd plur.	lienevät karanneet	eivät liene karanneet
passive		karattaneen	ei karattane	passive	lienee karattu	ei liene karattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		karata		present	karkaava	karattava
long 1st²		karatakseen		past	karannut	karattu
2nd	inessive¹	karatessa	karattaessa	agent^1, 3	karkaama
2nd	instructive	karaten	—	negative	karkaamaton
3rd	inessive	karkaamassa	—	¹⁾ Usually with a possessive suffix. ²⁾ Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. ³⁾ Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
	elative	karkaamasta	—
	illative	karkaamaan	—
	adessive	karkaamalla	—
	abessive	karkaamatta	—
	instructive	karkaaman	karattaman
4th	nominative	karkaaminen
4th	partitive	karkaamista
5th²		karkaamaisillaan

Derived terms

nouns: karkaaminen, karkauspäivä, karku, karkuri, karkulainen
verbs: karkailla

Anagrams

kaarat, kaarta, katara

Swahili

Etymology

Borrowed from Portuguese carta.

Noun

karata (n class, plural karata)

playing card