kahtiajakautuminen
Finnish
Etymology
From jakautua kahtia (“to be split in two”) + -minen.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑhtiɑˣˌjɑkɑu̯tuminen/, [ˈkɑxt̪iɑjˌjɑkɑu̯ˌt̪umine̞n]
- IPA(key): /ˈkɑhtiɑˌjɑkɑu̯tuminen/, [ˈkɑxt̪iɑˌjɑkɑu̯ˌt̪umine̞n]
- Rhymes: -uminen
- Syllabification: kah‧ti‧a‧ja‧kau‧tu‧mi‧nen
Noun
kahtiajakautuminen
- Synonym of kahtiajako.
Declension
| Inflection of kahtiajakautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kahtiajakautuminen | kahtiajakautumiset | |
| genitive | kahtiajakautumisen | kahtiajakautumisten kahtiajakautumisien | |
| partitive | kahtiajakautumista | kahtiajakautumisia | |
| illative | kahtiajakautumiseen | kahtiajakautumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kahtiajakautuminen | kahtiajakautumiset | |
| accusative | nom. | kahtiajakautuminen | kahtiajakautumiset |
| gen. | kahtiajakautumisen | ||
| genitive | kahtiajakautumisen | kahtiajakautumisten kahtiajakautumisien | |
| partitive | kahtiajakautumista | kahtiajakautumisia | |
| inessive | kahtiajakautumisessa | kahtiajakautumisissa | |
| elative | kahtiajakautumisesta | kahtiajakautumisista | |
| illative | kahtiajakautumiseen | kahtiajakautumisiin | |
| adessive | kahtiajakautumisella | kahtiajakautumisilla | |
| ablative | kahtiajakautumiselta | kahtiajakautumisilta | |
| allative | kahtiajakautumiselle | kahtiajakautumisille | |
| essive | kahtiajakautumisena | kahtiajakautumisina | |
| translative | kahtiajakautumiseksi | kahtiajakautumisiksi | |
| instructive | — | kahtiajakautumisin | |
| abessive | kahtiajakautumisetta | kahtiajakautumisitta | |
| comitative | — | kahtiajakautumisineen | |
| Possessive forms of kahtiajakautuminen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | kahtiajakautumiseni | kahtiajakautumisemme |
| 2nd person | kahtiajakautumisesi | kahtiajakautumisenne |
| 3rd person | kahtiajakautumisensa | |