Jouko

Jouko

Finnish

Etymology

Shortened form of Joukahainen, a figure in the Kalevala.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjou̯ko/, [ˈjo̞u̯ko̞]
• Rhymes: -ouko
• Syllabification^(key): Jou‧ko

Proper noun

Jouko

1. a male given name
   • 1849 Kalevala (Translation 1988 by Eino Friberg) 5:230-235:

     Mene Pohjan tyttärihin! / Siell' on tyttäret somemmat, / Neiet kahta kaunihimmat, / Viittä, kuutta virkeämmät, / Ei Joukon jorottaria, / Lapin lapsilönttäreitä.

     Go up for the Northland daughters: / There the girls are really stunning, / Damsels twice as beautiful, / Five times, six time livelier- / Not like Jouko's idle gossips / Nor the hoydens out of Lapland.

Declension

Inflection of Jouko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		Jouko	Joukot
genitive		Joukon	Joukojen
partitive		Joukoa	Joukoja
illative		Joukoon	Joukoihin
		singular	plural
nominative		Jouko	Joukot
accusative	nom.	Jouko	Joukot
	gen.	Joukon
genitive		Joukon	Joukojen
partitive		Joukoa	Joukoja
inessive		Joukossa	Joukoissa
elative		Joukosta	Joukoista
illative		Joukoon	Joukoihin
adessive		Joukolla	Joukoilla
ablative		Joukolta	Joukoilta
allative		Joukolle	Joukoille
essive		Joukona	Joukoina
translative		Joukoksi	Joukoiksi
instructive		—	Joukoin
abessive		Joukotta	Joukoitta
comitative		—	Joukoineen

Possessive forms of Jouko (type valo)
possessor	singular	plural
1st person	Joukoni	Joukomme
2nd person	Joukosi	Joukonne
3rd person	Joukonsa

Anagrams

• juoko