aavikoituminen
Finnish
Etymology
aavikoitua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): [ˈɑːʋiˌkoituminen]
- Hyphenation: aa‧vi‧koi‧tu‧minen
Noun
aavikoituminen
- desertification
Declension
| Inflection of aavikoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | aavikoituminen | aavikoitumiset | |
| genitive | aavikoitumisen | aavikoitumisten aavikoitumisien | |
| partitive | aavikoitumista | aavikoitumisia | |
| illative | aavikoitumiseen | aavikoitumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | aavikoituminen | aavikoitumiset | |
| accusative | nom. | aavikoituminen | aavikoitumiset |
| gen. | aavikoitumisen | ||
| genitive | aavikoitumisen | aavikoitumisten aavikoitumisien | |
| partitive | aavikoitumista | aavikoitumisia | |
| inessive | aavikoitumisessa | aavikoitumisissa | |
| elative | aavikoitumisesta | aavikoitumisista | |
| illative | aavikoitumiseen | aavikoitumisiin | |
| adessive | aavikoitumisella | aavikoitumisilla | |
| ablative | aavikoitumiselta | aavikoitumisilta | |
| allative | aavikoitumiselle | aavikoitumisille | |
| essive | aavikoitumisena | aavikoitumisina | |
| translative | aavikoitumiseksi | aavikoitumisiksi | |
| instructive | — | aavikoitumisin | |
| abessive | aavikoitumisetta | aavikoitumisitta | |
| comitative | — | aavikoitumisineen | |
Verb
aavikoituminen
- Fourth infinitive of aavikoitua in nominative case.