yhteisö
Finnish
Etymology
yhte- + -isö
Noun
yhteisö
- community (group of people sharing a common understanding)
- (law) corporation, organization (group of individuals, created by law or under authority of law, having a continuous existence independent of the existences of its members, and powers and liabilities distinct from those of its members)
Declension
| Inflection of yhteisö (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | yhteisö | yhteisöt | |
| genitive | yhteisön | yhteisöjen yhteisöiden yhteisöitten | |
| partitive | yhteisöä | yhteisöjä yhteisöitä | |
| illative | yhteisöön | yhteisöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | yhteisö | yhteisöt | |
| accusative | nom. | yhteisö | yhteisöt |
| gen. | yhteisön | ||
| genitive | yhteisön | yhteisöjen yhteisöiden yhteisöitten | |
| partitive | yhteisöä | yhteisöjä yhteisöitä | |
| inessive | yhteisössä | yhteisöissä | |
| elative | yhteisöstä | yhteisöistä | |
| illative | yhteisöön | yhteisöihin | |
| adessive | yhteisöllä | yhteisöillä | |
| ablative | yhteisöltä | yhteisöiltä | |
| allative | yhteisölle | yhteisöille | |
| essive | yhteisönä | yhteisöinä | |
| translative | yhteisöksi | yhteisöiksi | |
| instructive | — | yhteisöin | |
| abessive | yhteisöttä | yhteisöittä | |
| comitative | — | yhteisöineen | |
Derived terms
- yhteisöllinen
compounds
- asuinyhteisö
- eliöyhteisö
- ihmisyhteisö
- julkisyhteisö
- kansainyhteisö
- kieliyhteisö
- kyläyhteisö
- luostariyhteisö
- pienyhteisö
- romaniyhteisö
- talousyhteisö
- tiedeyhteisö
- työyhteisö
- yhteisöasuminen
- yhteisötalous