vuorokaudenaika
Finnish
Etymology
vuorokauden + aika
Noun
vuorokaudenaika
- time of day
Declension
| Inflection of vuorokaudenaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | vuorokaudenaika | vuorokaudenajat | |
| genitive | vuorokaudenajan | vuorokaudenaikojen | |
| partitive | vuorokaudenaikaa | vuorokaudenaikoja | |
| illative | vuorokaudenaikaan | vuorokaudenaikoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | vuorokaudenaika | vuorokaudenajat | |
| accusative | nom. | vuorokaudenaika | vuorokaudenajat |
| gen. | vuorokaudenajan | ||
| genitive | vuorokaudenajan | vuorokaudenaikojen vuorokaudenaikainrare | |
| partitive | vuorokaudenaikaa | vuorokaudenaikoja | |
| inessive | vuorokaudenajassa | vuorokaudenajoissa | |
| elative | vuorokaudenajasta | vuorokaudenajoista | |
| illative | vuorokaudenaikaan | vuorokaudenaikoihin | |
| adessive | vuorokaudenajalla | vuorokaudenajoilla | |
| ablative | vuorokaudenajalta | vuorokaudenajoilta | |
| allative | vuorokaudenajalle | vuorokaudenajoille | |
| essive | vuorokaudenaikana | vuorokaudenaikoina | |
| translative | vuorokaudenajaksi | vuorokaudenajoiksi | |
| instructive | — | vuorokaudenajoin | |
| abessive | vuorokaudenajatta | vuorokaudenajoitta | |
| comitative | — | vuorokaudenaikoineen | |