virkaikä
Finnish
Etymology
virka + ikä
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋirkɑˌikæ/, [ˈʋirkɑˌikæ]
- Rhymes: -ikæ
- Syllabification: vir‧ka‧i‧kä
Noun
virkaikä
- seniority in office
Declension
| Inflection of virkaikä (Kotus type 10/koira, k- gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | virkaikä | virkaiät | |
| genitive | virkaiän | virkaikien | |
| partitive | virkaikää | virkaikiä | |
| illative | virkaikään | virkaikiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | virkaikä | virkaiät | |
| accusative | nom. | virkaikä | virkaiät |
| gen. | virkaiän | ||
| genitive | virkaiän | virkaikien virkaikäinrare | |
| partitive | virkaikää | virkaikiä | |
| inessive | virkaiässä | virkai’issä | |
| elative | virkaiästä | virkai’istä | |
| illative | virkaikään | virkaikiin | |
| adessive | virkaiällä | virkai’illä | |
| ablative | virkaiältä | virkai’iltä | |
| allative | virkaiälle | virkai’ille | |
| essive | virkaikänä | virkaikinä | |
| translative | virkaiäksi | virkai’iksi | |
| instructive | — | virkai’in | |
| abessive | virkaiättä | virkai’ittä | |
| comitative | — | virkaikineen | |
| Possessive forms of virkaikä (type koira) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | virkaikäni | virkaikämme |
| 2nd person | virkaikäsi | virkaikänne |
| 3rd person | virkaikänsä | |