syvennös
Ingrian
Etymology
From syventää (“to deepen”) + -ös. Compare Finnish syvennys.
Pronunciation
- (Soikkola) IPA(key): /ˈsyʋenːøs/
- Hyphenation: sy‧ven‧nös
Noun
syvennös (genitive syvennöksen, partitive syvennöstä)
- inset, recess (small deepening in a surface)
Declension
| Declension of syvennös (type 2/petos, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | syvennös | syvennökset |
| genitive | syvennöksen | syvennöksiin |
| partitive | syvennöstä syvennöst | syvennöksiä |
| illative | syvennöksee | syvennöksii |
| inessive | syvennöksees | syvennöksiis |
| elative | syvennöksest | syvennöksist |
| allative | syvennökselle | syvennöksille |
| adessive | syvennökseel | syvennöksiil |
| ablative | syvennökselt | syvennöksilt |
| translative | syvennökseks | syvennöksiks |
| essive | syvennöksennä syvennökseen | syvennöksinnä syvennöksiin |
| exessive1) | syvennöksent | syvennöksint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) | ||
References
- V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, 1936, page 56
- Ruben E. Nirvi, Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1971, page 559