röömiä
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *röömidäk. Cognates include Finnish ryömiä and Karelian ryömie. More distantly related to Estonian roomata (“to tramp”).
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈrøːmiæ/, [ˈrøːme̞]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈrøːmiæ/, [ˈrø̝ːmiæ]
- Rhymes: -øːmiæ
- Hyphenation: röö‧mi‧ä
Verb
röömiä
- (intransitive) to crawl
- 1936, V. I. Junus; P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
- Krapu röömii. Sorsa lentää.
- The crab crawls. The duck flies.
-
Conjugation
| Conjugation of röömiä (type 7/oppia, no gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | röömin | en röömi | 1st singular | oon röömint, oon rööminyt | en oo röömint, en oo rööminyt |
| 2nd singular | röömit | et röömi | 2nd singular | oot röömint, oot rööminyt | et oo röömint, et oo rööminyt |
| 3rd singular | röömii | ei röömi | 3rd singular | ono röömint, ono rööminyt | ei oo röömint, ei oo rööminyt |
| 1st plural | röömimmä | emmä röömi | 1st plural | oomma rööminneet | emmä oo rööminneet |
| 2nd plural | röömittä | että röömi | 2nd plural | ootta rööminneet | että oo rööminneet |
| 3rd plural | röömiit1), röömivät2), röömitää | evät röömi | 3rd plural | ovat rööminneet | evät oo rööminneet |
| impersonal | röömitää | ei röömitä | impersonal | ono röömitty | ei oo röömitty |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | röömin | en röömint, en rööminyt | 1st singular | olin röömint, olin rööminyt | en olt röömint, en olt rööminyt |
| 2nd singular | röömit | et röömint, et rööminyt | 2nd singular | olit röömint, olit rööminyt | et olt röömint, et olt rööminyt |
| 3rd singular | röömi | ei röömint, ei rööminyt | 3rd singular | oli röömint, oli rööminyt | ei olt röömint, ei olt rööminyt |
| 1st plural | röömimmä | emmä rööminneet | 1st plural | olimma rööminneet | emmä olleet rööminneet |
| 2nd plural | röömittä | että rööminneet | 2nd plural | olitta rööminneet | että olleet rööminneet |
| 3rd plural | röömiit1), röömivät2), röömittii | evät rööminneet | 3rd plural | olivat rööminneet | evät olleet rööminneet |
| impersonal | röömittii | ei röömitty | impersonal | oli röömitty | ei olt röömitty |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | röömisin | en röömis | 1st singular | olisin röömint, olisin rööminyt | en olis röömint, en olis rööminyt |
| 2nd singular | röömisit, röömiist1) | et röömis | 2nd singular | olisit röömint, olisit rööminyt | et olis röömint, et olis rööminyt |
| 3rd singular | röömis | ei röömis | 3rd singular | olis röömint, olis rööminyt | ei olis röömint, ei olis rööminyt |
| 1st plural | röömisimmä | emmä röömis | 1st plural | olisimma rööminneet | emmä olis rööminneet |
| 2nd plural | röömisittä | että röömis | 2nd plural | olisitta rööminneet | että olis rööminneet |
| 3rd plural | röömisiit1), röömisivät2), röömittäis | evät röömis | 3rd plural | olisivat rööminneet | evät olis rööminneet |
| impersonal | röömittäis | ei röömittäis | impersonal | olis röömitty | ei olis röömitty |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | röömi | elä röömi | 2nd singular | oo röömint, oo rööminyt | elä oo röömint, elä oo rööminyt |
| 3rd singular | röömiköö | elköö röömikö | 3rd singular | olkoo röömint, olkoo rööminyt | elköö olko röömint, elköö olko rööminyt |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | röömikää | elkää röömikö | 2nd plural | olkaa rööminneet | elkää olko rööminneet |
| 3rd plural | röömikööt | elkööt röömikö | 3rd plural | olkoot rööminneet | elkööt olko rööminneet |
| impersonal | röömittäkköö | elköö röömittäkö | impersonal | olkoo röömitty | elköö olko röömitty |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | rööminen | en röömine | |||
| 2nd singular | rööminet | et röömine | |||
| 3rd singular | rööminöö | ei röömine | |||
| 1st plural | rööminemmä | emmä röömine | |||
| 2nd plural | rööminettä | että röömine | |||
| 3rd plural | rööminööt | evät röömine | |||
| impersonal | röömittännöö | ei röömittäne | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | röömiä | present | röömivä | röömittävä | |
| 2nd | inessive | röömijees | past | röömint, rööminyt | röömitty |
| instructive | röömien | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (röömikää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | röömimää | |||
| inessive | röömimääs | ||||
| elative | röömimäst | ||||
| abessive | röömimätä | ||||
| 4th | nominative | röömimiin | |||
| partitive | röömimistä, röömimist | ||||
Derived terms
- röömijä
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 499