pojanpoika
Finnish
Etymology
pojan (“son's”) + poika (“son”)
Noun
pojanpoika
- son of someone's son; grandson
Declension
| Inflection of pojanpoika (Kotus type 10/koira, ik-j gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | pojanpoika | pojanpojat | |
| genitive | pojanpojan | pojanpoikien | |
| partitive | pojanpoikaa | pojanpoikia | |
| illative | pojanpoikaan | pojanpoikiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | pojanpoika | pojanpojat | |
| accusative | nom. | pojanpoika | pojanpojat |
| gen. | pojanpojan | ||
| genitive | pojanpojan | pojanpoikien pojanpoikainrare | |
| partitive | pojanpoikaa | pojanpoikia | |
| inessive | pojanpojassa | pojanpojissa | |
| elative | pojanpojasta | pojanpojista | |
| illative | pojanpoikaan | pojanpoikiin | |
| adessive | pojanpojalla | pojanpojilla | |
| ablative | pojanpojalta | pojanpojilta | |
| allative | pojanpojalle | pojanpojille | |
| essive | pojanpoikana | pojanpoikina | |
| translative | pojanpojaksi | pojanpojiksi | |
| instructive | — | pojanpojin | |
| abessive | pojanpojatta | pojanpojitta | |
| comitative | — | pojanpoikineen | |
See also
- lapsenlapsi
- pojantytär
- tyttärenpoika