ansioituminen
Finnish
Etymology
ansioitua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈɑnsioi̯tuminen/, [ˈɑns̠io̞i̯t̪umine̞n]
- Hyphenation: an‧si‧oi‧tu‧mi‧nen
Noun
ansioituminen
- meriting
Declension
| Inflection of ansioituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ansioituminen | ansioitumiset | |
| genitive | ansioitumisen | ansioitumisten ansioitumisien | |
| partitive | ansioitumista | ansioitumisia | |
| illative | ansioitumiseen | ansioitumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ansioituminen | ansioitumiset | |
| accusative | nom. | ansioituminen | ansioitumiset |
| gen. | ansioitumisen | ||
| genitive | ansioitumisen | ansioitumisten ansioitumisien | |
| partitive | ansioitumista | ansioitumisia | |
| inessive | ansioitumisessa | ansioitumisissa | |
| elative | ansioitumisesta | ansioitumisista | |
| illative | ansioitumiseen | ansioitumisiin | |
| adessive | ansioitumisella | ansioitumisilla | |
| ablative | ansioitumiselta | ansioitumisilta | |
| allative | ansioitumiselle | ansioitumisille | |
| essive | ansioitumisena | ansioitumisina | |
| translative | ansioitumiseksi | ansioitumisiksi | |
| instructive | — | ansioitumisin | |
| abessive | ansioitumisetta | ansioitumisitta | |
| comitative | — | ansioitumisineen | |
Verb
ansioituminen
- Fourth infinitive of ansioitua in nominative case.