minämuoto
Finnish
Etymology
minä + muoto
Pronunciation
- IPA(key): /ˈminæˌmuo̯to/, [ˈminæˌmuo̞̯t̪o̞]
- Hyphenation: mi‧nä‧muo‧to
Noun
minämuoto
- first-person narrative
Declension
| Inflection of minämuoto (Kotus type 1/valo, t-d gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | minämuoto | minämuodot | |
| genitive | minämuodon | minämuotojen | |
| partitive | minämuotoa | minämuotoja | |
| illative | minämuotoon | minämuotoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | minämuoto | minämuodot | |
| accusative | nom. | minämuoto | minämuodot |
| gen. | minämuodon | ||
| genitive | minämuodon | minämuotojen | |
| partitive | minämuotoa | minämuotoja | |
| inessive | minämuodossa | minämuodoissa | |
| elative | minämuodosta | minämuodoista | |
| illative | minämuotoon | minämuotoihin | |
| adessive | minämuodolla | minämuodoilla | |
| ablative | minämuodolta | minämuodoilta | |
| allative | minämuodolle | minämuodoille | |
| essive | minämuotona | minämuotoina | |
| translative | minämuodoksi | minämuodoiksi | |
| instructive | — | minämuodoin | |
| abessive | minämuodotta | minämuodoitta | |
| comitative | — | minämuotoineen | |