laikutus
Finnish
Etymology
laikuttaa + -us
Pronunciation
- IPA(key): /ˈlɑi̯kutus/, [ˈlɑi̯kut̪us̠]
- Rhymes: -ɑikutus
- Syllabification: lai‧ku‧tus
Noun
laikutus
- screefing, removing sections of topsoil in spots
Declension
| Inflection of laikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | laikutus | laikutukset | |
| genitive | laikutuksen | laikutusten laikutuksien | |
| partitive | laikutusta | laikutuksia | |
| illative | laikutukseen | laikutuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | laikutus | laikutukset | |
| accusative | nom. | laikutus | laikutukset |
| gen. | laikutuksen | ||
| genitive | laikutuksen | laikutusten laikutuksien | |
| partitive | laikutusta | laikutuksia | |
| inessive | laikutuksessa | laikutuksissa | |
| elative | laikutuksesta | laikutuksista | |
| illative | laikutukseen | laikutuksiin | |
| adessive | laikutuksella | laikutuksilla | |
| ablative | laikutukselta | laikutuksilta | |
| allative | laikutukselle | laikutuksille | |
| essive | laikutuksena | laikutuksina | |
| translative | laikutukseksi | laikutuksiksi | |
| instructive | — | laikutuksin | |
| abessive | laikutuksetta | laikutuksitta | |
| comitative | — | laikutuksineen | |
| Possessive forms of laikutus (type vastaus) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | laikutukseni | laikutuksemme |
| 2nd person | laikutuksesi | laikutuksenne |
| 3rd person | laikutuksensa | |