karkaaminen
Finnish
Etymology
karata + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑrkɑːminen/, [ˈkɑrkɑːˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Hyphenation: kar‧kaa‧mi‧nen
Noun
karkaaminen
- escaping, running away, fleeing
- eloping
- deserting
Declension
| Inflection of karkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | karkaaminen | karkaamiset | |
| genitive | karkaamisen | karkaamisten karkaamisien | |
| partitive | karkaamista | karkaamisia | |
| illative | karkaamiseen | karkaamisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | karkaaminen | karkaamiset | |
| accusative | nom. | karkaaminen | karkaamiset |
| gen. | karkaamisen | ||
| genitive | karkaamisen | karkaamisten karkaamisien | |
| partitive | karkaamista | karkaamisia | |
| inessive | karkaamisessa | karkaamisissa | |
| elative | karkaamisesta | karkaamisista | |
| illative | karkaamiseen | karkaamisiin | |
| adessive | karkaamisella | karkaamisilla | |
| ablative | karkaamiselta | karkaamisilta | |
| allative | karkaamiselle | karkaamisille | |
| essive | karkaamisena | karkaamisina | |
| translative | karkaamiseksi | karkaamisiksi | |
| instructive | — | karkaamisin | |
| abessive | karkaamisetta | karkaamisitta | |
| comitative | — | karkaamisineen | |
Verb
karkaaminen
- Fourth infinitive of karata.