hiljetä
Finnish
Etymology
From hiljaa + -eta.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhiljetæˣ/, [ˈhilje̞t̪æ(ʔ)]
- Rhymes: -iljetæ
- Syllabification(key): hil‧je‧tä
Verb
hiljetä
- (intransitive) To become silent.
- (intransitive) To shut up.
Conjugation
| Inflection of hiljetä (Kotus type 72/vanheta, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hiljenen | en hiljene | 1st sing. | olen hiljennyt | en ole hiljennyt | |
| 2nd sing. | hiljenet | et hiljene | 2nd sing. | olet hiljennyt | et ole hiljennyt | |
| 3rd sing. | hiljenee | ei hiljene | 3rd sing. | on hiljennyt | ei ole hiljennyt | |
| 1st plur. | hiljenemme | emme hiljene | 1st plur. | olemme hiljenneet | emme ole hiljenneet | |
| 2nd plur. | hiljenette | ette hiljene | 2nd plur. | olette hiljenneet | ette ole hiljenneet | |
| 3rd plur. | hiljenevät | eivät hiljene | 3rd plur. | ovat hiljenneet | eivät ole hiljenneet | |
| passive | hiljetään | ei hiljetä | passive | on hiljetty | ei ole hiljetty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hiljenin | en hiljennyt | 1st sing. | olin hiljennyt | en ollut hiljennyt | |
| 2nd sing. | hiljenit | et hiljennyt | 2nd sing. | olit hiljennyt | et ollut hiljennyt | |
| 3rd sing. | hiljeni | ei hiljennyt | 3rd sing. | oli hiljennyt | ei ollut hiljennyt | |
| 1st plur. | hiljenimme | emme hiljenneet | 1st plur. | olimme hiljenneet | emme olleet hiljenneet | |
| 2nd plur. | hiljenitte | ette hiljenneet | 2nd plur. | olitte hiljenneet | ette olleet hiljenneet | |
| 3rd plur. | hiljenivät | eivät hiljenneet | 3rd plur. | olivat hiljenneet | eivät olleet hiljenneet | |
| passive | hiljettiin | ei hiljetty | passive | oli hiljetty | ei ollut hiljetty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hiljenisin | en hiljenisi | 1st sing. | olisin hiljennyt | en olisi hiljennyt | |
| 2nd sing. | hiljenisit | et hiljenisi | 2nd sing. | olisit hiljennyt | et olisi hiljennyt | |
| 3rd sing. | hiljenisi | ei hiljenisi | 3rd sing. | olisi hiljennyt | ei olisi hiljennyt | |
| 1st plur. | hiljenisimme | emme hiljenisi | 1st plur. | olisimme hiljenneet | emme olisi hiljenneet | |
| 2nd plur. | hiljenisitte | ette hiljenisi | 2nd plur. | olisitte hiljenneet | ette olisi hiljenneet | |
| 3rd plur. | hiljenisivät | eivät hiljenisi | 3rd plur. | olisivat hiljenneet | eivät olisi hiljenneet | |
| passive | hiljettäisiin | ei hiljettäisi | passive | olisi hiljetty | ei olisi hiljetty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | hiljene | älä hiljene | 2nd sing. | ole hiljennyt | älä ole hiljennyt | |
| 3rd sing. | hiljetköön | älköön hiljetkö | 3rd sing. | olkoon hiljennyt | älköön olko hiljennyt | |
| 1st plur. | hiljetkäämme | älkäämme hiljetkö | 1st plur. | olkaamme hiljenneet | älkäämme olko hiljenneet | |
| 2nd plur. | hiljetkää | älkää hiljetkö | 2nd plur. | olkaa hiljenneet | älkää olko hiljenneet | |
| 3rd plur. | hiljetkööt | älkööt hiljetkö | 3rd plur. | olkoot hiljenneet | älkööt olko hiljenneet | |
| passive | hiljettäköön | älköön hiljettäkö | passive | olkoon hiljetty | älköön olko hiljetty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hiljennen | en hiljenne | 1st sing. | lienen hiljennyt | en liene hiljennyt | |
| 2nd sing. | hiljennet | et hiljenne | 2nd sing. | lienet hiljennyt | et liene hiljennyt | |
| 3rd sing. | hiljennee | ei hiljenne | 3rd sing. | lienee hiljennyt | ei liene hiljennyt | |
| 1st plur. | hiljennemme | emme hiljenne | 1st plur. | lienemme hiljenneet | emme liene hiljenneet | |
| 2nd plur. | hiljennette | ette hiljenne | 2nd plur. | lienette hiljenneet | ette liene hiljenneet | |
| 3rd plur. | hiljennevät | eivät hiljenne | 3rd plur. | lienevät hiljenneet | eivät liene hiljenneet | |
| passive | hiljettäneen | ei hiljettäne | passive | lienee hiljetty | ei liene hiljetty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | hiljetä | present | hiljenevä | hiljettävä | ||
| long 1st2 | hiljetäkseen | past | hiljennyt | hiljetty | ||
| 2nd | inessive1 | hiljetessä | hiljettäessä | agent1, 3 | hiljenemä | |
| instructive | hiljeten | — | negative | hiljenemätön | ||
| 3rd | inessive | hiljenemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | hiljenemästä | — | ||||
| illative | hiljenemään | — | ||||
| adessive | hiljenemällä | — | ||||
| abessive | hiljenemättä | — | ||||
| instructive | hiljenemän | hiljettämän | ||||
| 4th | nominative | hiljeneminen | ||||
| partitive | hiljenemistä | |||||
| 5th2 | hiljenemäisillään | |||||
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic [Term?], equivalent to *hilja + -etä. Cognates include Finnish hiljetä.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhiljetæ/, [ˈhilʲːəd]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈhiljetæ/, [ˈhilje̞d̥æ]
- Rhymes: -iljetæ
- Hyphenation: hil‧je‧tä
Verb
hiljetä
- (intransitive) to become silent
Conjugation
| Conjugation of hiljetä (type 15/valeta, no gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | hiljenen | en hiljene | 1st singular | oon hiljent, oon hiljennyt | en oo hiljent, en oo hiljennyt |
| 2nd singular | hiljenet | et hiljene | 2nd singular | oot hiljent, oot hiljennyt | et oo hiljent, et oo hiljennyt |
| 3rd singular | hiljenöö | ei hiljene | 3rd singular | ono hiljent, ono hiljennyt | ei oo hiljent, ei oo hiljennyt |
| 1st plural | hiljenemmä | emmä hiljene | 1st plural | oomma hiljenneet | emmä oo hiljenneet |
| 2nd plural | hiljenettä | että hiljene | 2nd plural | ootta hiljenneet | että oo hiljenneet |
| 3rd plural | hiljenööt1), hiljenevät2), hiljetää | evät hiljene | 3rd plural | ovat hiljenneet | evät oo hiljenneet |
| impersonal | hiljetää | ei hiljetä | impersonal | ono hiljetty | ei oo hiljetty |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | hiljenin | en hiljent, en hiljennyt | 1st singular | olin hiljent, olin hiljennyt | en olt hiljent, en olt hiljennyt |
| 2nd singular | hiljenit | et hiljent, et hiljennyt | 2nd singular | olit hiljent, olit hiljennyt | et olt hiljent, et olt hiljennyt |
| 3rd singular | hiljeni | ei hiljent, ei hiljennyt | 3rd singular | oli hiljent, oli hiljennyt | ei olt hiljent, ei olt hiljennyt |
| 1st plural | hiljenimmä | emmä hiljenneet | 1st plural | olimma hiljenneet | emmä olleet hiljenneet |
| 2nd plural | hiljenittä | että hiljenneet | 2nd plural | olitta hiljenneet | että olleet hiljenneet |
| 3rd plural | hiljeniit1), hiljenivät2), hiljettii | evät hiljenneet | 3rd plural | olivat hiljenneet | evät olleet hiljenneet |
| impersonal | hiljettii | ei hiljetty | impersonal | oli hiljetty | ei olt hiljetty |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | hiljenisin | en hiljenis | 1st singular | olisin hiljent, olisin hiljennyt | en olis hiljent, en olis hiljennyt |
| 2nd singular | hiljenisit, hiljeniist1) | et hiljenis | 2nd singular | olisit hiljent, olisit hiljennyt | et olis hiljent, et olis hiljennyt |
| 3rd singular | hiljenis | ei hiljenis | 3rd singular | olis hiljent, olis hiljennyt | ei olis hiljent, ei olis hiljennyt |
| 1st plural | hiljenisimmä | emmä hiljenis | 1st plural | olisimma hiljenneet | emmä olis hiljenneet |
| 2nd plural | hiljenisittä | että hiljenis | 2nd plural | olisitta hiljenneet | että olis hiljenneet |
| 3rd plural | hiljenisiit1), hiljenisivät2), hiljettäis | evät hiljenis | 3rd plural | olisivat hiljenneet | evät olis hiljenneet |
| impersonal | hiljettäis | ei hiljettäis | impersonal | olis hiljetty | ei olis hiljetty |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | hiljene | elä hiljene | 2nd singular | oo hiljent, oo hiljennyt | elä oo hiljent, elä oo hiljennyt |
| 3rd singular | hiljetköö | elköö hiljetkö | 3rd singular | olkoo hiljent, olkoo hiljennyt | elköö olko hiljent, elköö olko hiljennyt |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | hiljetkää | elkää hiljetkö | 2nd plural | olkaa hiljenneet | elkää olko hiljenneet |
| 3rd plural | hiljetkööt | elkööt hiljetkö | 3rd plural | olkoot hiljenneet | elkööt olko hiljenneet |
| impersonal | hiljettäkköö | elköö hiljettäkö | impersonal | olkoo hiljetty | elköö olko hiljetty |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | hiljenen | en hiljene | |||
| 2nd singular | hiljenet | et hiljene | |||
| 3rd singular | hiljenöö | ei hiljene | |||
| 1st plural | hiljenemmä | emmä hiljene | |||
| 2nd plural | hiljenettä | että hiljene | |||
| 3rd plural | hiljenööt | evät hiljene | |||
| impersonal | hiljettännöö | ei hiljettäne | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | hiljetä | present | hiljenevä | hiljettävä | |
| 2nd | inessive | hiljetees | past | hiljent, hiljennyt | hiljetty |
| instructive | hiljeten | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (hiljetkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | hiljenömmää | |||
| inessive | hiljenömäs | ||||
| elative | hiljenömäst | ||||
| abessive | hiljenömätä | ||||
| 4th | nominative | hiljenömmiin | |||
| partitive | hiljenömistä, hiljenömist | ||||
Related terms
- hiljaa, hiljain, hiljakaistaa
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 61