halukkuus
Finnish
Etymology
halu (“desire, will, lust”) > halukas (“willing”) + -uus
Noun
halukkuus
- willingness (state of being willing)
Declension
| Inflection of halukkuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | halukkuus | halukkuudet | |
| genitive | halukkuuden | halukkuuksien | |
| partitive | halukkuutta | halukkuuksia | |
| illative | halukkuuteen | halukkuuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | halukkuus | halukkuudet | |
| accusative | nom. | halukkuus | halukkuudet |
| gen. | halukkuuden | ||
| genitive | halukkuuden | halukkuuksien | |
| partitive | halukkuutta | halukkuuksia | |
| inessive | halukkuudessa | halukkuuksissa | |
| elative | halukkuudesta | halukkuuksista | |
| illative | halukkuuteen | halukkuuksiin | |
| adessive | halukkuudella | halukkuuksilla | |
| ablative | halukkuudelta | halukkuuksilta | |
| allative | halukkuudelle | halukkuuksille | |
| essive | halukkuutena | halukkuuksina | |
| translative | halukkuudeksi | halukkuuksiksi | |
| instructive | — | halukkuuksin | |
| abessive | halukkuudetta | halukkuuksitta | |
| comitative | — | halukkuuksineen | |