aineellistua
Finnish
(index ai)
Etymology
Passive aspect of the verb aineellistaa < aine (“matter”)
Verb
aineellistua
- (intransitive) to materialise/materialize
Conjugation
| Inflection of aineellistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aineellistun | en aineellistu | 1st sing. | olen aineellistunut | en ole aineellistunut | |
| 2nd sing. | aineellistut | et aineellistu | 2nd sing. | olet aineellistunut | et ole aineellistunut | |
| 3rd sing. | aineellistuu | ei aineellistu | 3rd sing. | on aineellistunut | ei ole aineellistunut | |
| 1st plur. | aineellistumme | emme aineellistu | 1st plur. | olemme aineellistuneet | emme ole aineellistuneet | |
| 2nd plur. | aineellistutte | ette aineellistu | 2nd plur. | olette aineellistuneet | ette ole aineellistuneet | |
| 3rd plur. | aineellistuvat | eivät aineellistu | 3rd plur. | ovat aineellistuneet | eivät ole aineellistuneet | |
| passive | aineellistutaan | ei aineellistuta | passive | on aineellistuttu | ei ole aineellistuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aineellistuin | en aineellistunut | 1st sing. | olin aineellistunut | en ollut aineellistunut | |
| 2nd sing. | aineellistuit | et aineellistunut | 2nd sing. | olit aineellistunut | et ollut aineellistunut | |
| 3rd sing. | aineellistui | ei aineellistunut | 3rd sing. | oli aineellistunut | ei ollut aineellistunut | |
| 1st plur. | aineellistuimme | emme aineellistuneet | 1st plur. | olimme aineellistuneet | emme olleet aineellistuneet | |
| 2nd plur. | aineellistuitte | ette aineellistuneet | 2nd plur. | olitte aineellistuneet | ette olleet aineellistuneet | |
| 3rd plur. | aineellistuivat | eivät aineellistuneet | 3rd plur. | olivat aineellistuneet | eivät olleet aineellistuneet | |
| passive | aineellistuttiin | ei aineellistuttu | passive | oli aineellistuttu | ei ollut aineellistuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aineellistuisin | en aineellistuisi | 1st sing. | olisin aineellistunut | en olisi aineellistunut | |
| 2nd sing. | aineellistuisit | et aineellistuisi | 2nd sing. | olisit aineellistunut | et olisi aineellistunut | |
| 3rd sing. | aineellistuisi | ei aineellistuisi | 3rd sing. | olisi aineellistunut | ei olisi aineellistunut | |
| 1st plur. | aineellistuisimme | emme aineellistuisi | 1st plur. | olisimme aineellistuneet | emme olisi aineellistuneet | |
| 2nd plur. | aineellistuisitte | ette aineellistuisi | 2nd plur. | olisitte aineellistuneet | ette olisi aineellistuneet | |
| 3rd plur. | aineellistuisivat | eivät aineellistuisi | 3rd plur. | olisivat aineellistuneet | eivät olisi aineellistuneet | |
| passive | aineellistuttaisiin | ei aineellistuttaisi | passive | olisi aineellistuttu | ei olisi aineellistuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | aineellistu | älä aineellistu | 2nd sing. | ole aineellistunut | älä ole aineellistunut | |
| 3rd sing. | aineellistukoon | älköön aineellistuko | 3rd sing. | olkoon aineellistunut | älköön olko aineellistunut | |
| 1st plur. | aineellistukaamme | älkäämme aineellistuko | 1st plur. | olkaamme aineellistuneet | älkäämme olko aineellistuneet | |
| 2nd plur. | aineellistukaa | älkää aineellistuko | 2nd plur. | olkaa aineellistuneet | älkää olko aineellistuneet | |
| 3rd plur. | aineellistukoot | älkööt aineellistuko | 3rd plur. | olkoot aineellistuneet | älkööt olko aineellistuneet | |
| passive | aineellistuttakoon | älköön aineellistuttako | passive | olkoon aineellistuttu | älköön olko aineellistuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aineellistunen | en aineellistune | 1st sing. | lienen aineellistunut | en liene aineellistunut | |
| 2nd sing. | aineellistunet | et aineellistune | 2nd sing. | lienet aineellistunut | et liene aineellistunut | |
| 3rd sing. | aineellistunee | ei aineellistune | 3rd sing. | lienee aineellistunut | ei liene aineellistunut | |
| 1st plur. | aineellistunemme | emme aineellistune | 1st plur. | lienemme aineellistuneet | emme liene aineellistuneet | |
| 2nd plur. | aineellistunette | ette aineellistune | 2nd plur. | lienette aineellistuneet | ette liene aineellistuneet | |
| 3rd plur. | aineellistunevat | eivät aineellistune | 3rd plur. | lienevät aineellistuneet | eivät liene aineellistuneet | |
| passive | aineellistuttaneen | ei aineellistuttane | passive | lienee aineellistuttu | ei liene aineellistuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | aineellistua | present | aineellistuva | aineellistuttava | ||
| long 1st2 | aineellistuakseen | past | aineellistunut | aineellistuttu | ||
| 2nd | inessive1 | aineellistuessa | aineellistuttaessa | agent1, 3 | aineellistuma | |
| instructive | aineellistuen | — | negative | aineellistumaton | ||
| 3rd | inessive | aineellistumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | aineellistumasta | — | ||||
| illative | aineellistumaan | — | ||||
| adessive | aineellistumalla | — | ||||
| abessive | aineellistumatta | — | ||||
| instructive | aineellistuman | aineellistuttaman | ||||
| 4th | nominative | aineellistuminen | ||||
| partitive | aineellistumista | |||||
| 5th2 | aineellistumaisillaan | |||||
Derived terms
- aineellistuma
Related terms
- aineellistaa