aavistella
Finnish
Etymology
From aavistaa + -ella.
Verb
aavistella
- (intransitive) To have a hunch, to have a funny feeling.
Conjugation
| Inflection of aavistella (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aavistelen | en aavistele | 1st sing. | olen aavistellut | en ole aavistellut | |
| 2nd sing. | aavistelet | et aavistele | 2nd sing. | olet aavistellut | et ole aavistellut | |
| 3rd sing. | aavistelee | ei aavistele | 3rd sing. | on aavistellut | ei ole aavistellut | |
| 1st plur. | aavistelemme | emme aavistele | 1st plur. | olemme aavistelleet | emme ole aavistelleet | |
| 2nd plur. | aavistelette | ette aavistele | 2nd plur. | olette aavistelleet | ette ole aavistelleet | |
| 3rd plur. | aavistelevat | eivät aavistele | 3rd plur. | ovat aavistelleet | eivät ole aavistelleet | |
| passive | aavistellaan | ei aavistella | passive | on aavisteltu | ei ole aavisteltu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aavistelin | en aavistellut | 1st sing. | olin aavistellut | en ollut aavistellut | |
| 2nd sing. | aavistelit | et aavistellut | 2nd sing. | olit aavistellut | et ollut aavistellut | |
| 3rd sing. | aavisteli | ei aavistellut | 3rd sing. | oli aavistellut | ei ollut aavistellut | |
| 1st plur. | aavistelimme | emme aavistelleet | 1st plur. | olimme aavistelleet | emme olleet aavistelleet | |
| 2nd plur. | aavistelitte | ette aavistelleet | 2nd plur. | olitte aavistelleet | ette olleet aavistelleet | |
| 3rd plur. | aavistelivat | eivät aavistelleet | 3rd plur. | olivat aavistelleet | eivät olleet aavistelleet | |
| passive | aavisteltiin | ei aavisteltu | passive | oli aavisteltu | ei ollut aavisteltu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aavistelisin | en aavistelisi | 1st sing. | olisin aavistellut | en olisi aavistellut | |
| 2nd sing. | aavistelisit | et aavistelisi | 2nd sing. | olisit aavistellut | et olisi aavistellut | |
| 3rd sing. | aavistelisi | ei aavistelisi | 3rd sing. | olisi aavistellut | ei olisi aavistellut | |
| 1st plur. | aavistelisimme | emme aavistelisi | 1st plur. | olisimme aavistelleet | emme olisi aavistelleet | |
| 2nd plur. | aavistelisitte | ette aavistelisi | 2nd plur. | olisitte aavistelleet | ette olisi aavistelleet | |
| 3rd plur. | aavistelisivat | eivät aavistelisi | 3rd plur. | olisivat aavistelleet | eivät olisi aavistelleet | |
| passive | aavisteltaisiin | ei aavisteltaisi | passive | olisi aavisteltu | ei olisi aavisteltu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | aavistele | älä aavistele | 2nd sing. | ole aavistellut | älä ole aavistellut | |
| 3rd sing. | aavistelkoon | älköön aavistelko | 3rd sing. | olkoon aavistellut | älköön olko aavistellut | |
| 1st plur. | aavistelkaamme | älkäämme aavistelko | 1st plur. | olkaamme aavistelleet | älkäämme olko aavistelleet | |
| 2nd plur. | aavistelkaa | älkää aavistelko | 2nd plur. | olkaa aavistelleet | älkää olko aavistelleet | |
| 3rd plur. | aavistelkoot | älkööt aavistelko | 3rd plur. | olkoot aavistelleet | älkööt olko aavistelleet | |
| passive | aavisteltakoon | älköön aavisteltako | passive | olkoon aavisteltu | älköön olko aavisteltu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | aavistellen | en aavistelle | 1st sing. | lienen aavistellut | en liene aavistellut | |
| 2nd sing. | aavistellet | et aavistelle | 2nd sing. | lienet aavistellut | et liene aavistellut | |
| 3rd sing. | aavistellee | ei aavistelle | 3rd sing. | lienee aavistellut | ei liene aavistellut | |
| 1st plur. | aavistellemme | emme aavistelle | 1st plur. | lienemme aavistelleet | emme liene aavistelleet | |
| 2nd plur. | aavistellette | ette aavistelle | 2nd plur. | lienette aavistelleet | ette liene aavistelleet | |
| 3rd plur. | aavistellevat | eivät aavistelle | 3rd plur. | lienevät aavistelleet | eivät liene aavistelleet | |
| passive | aavisteltaneen | ei aavisteltane | passive | lienee aavisteltu | ei liene aavisteltu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | aavistella | present | aavisteleva | aavisteltava | ||
| long 1st2 | aavistellakseen | past | aavistellut | aavisteltu | ||
| 2nd | inessive1 | aavistellessa | aavisteltaessa | agent1, 3 | aavistelema | |
| instructive | aavistellen | — | negative | aavistelematon | ||
| 3rd | inessive | aavistelemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | aavistelemasta | — | ||||
| illative | aavistelemaan | — | ||||
| adessive | aavistelemalla | — | ||||
| abessive | aavistelematta | — | ||||
| instructive | aavisteleman | aavisteltaman | ||||
| 4th | nominative | aavisteleminen | ||||
| partitive | aavistelemista | |||||
| 5th2 | aavistelemaisillaan | |||||
Anagrams
- aivastella, saataville