ääntöpaikka
Finnish
Etymology
ääntö + paikka
Pronunciation
- IPA(key): /ˈæːntøˌpɑi̯kːɑ/, [ˈæːnt̪ø̞ˌpɑi̯kːɑ]
- Hyphenation: ään‧tö‧paik‧ka
Noun
ääntöpaikka
- (phonetics) place of articulation
Declension
| Inflection of ääntöpaikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ääntöpaikka | ääntöpaikat | |
| genitive | ääntöpaikan | ääntöpaikkojen | |
| partitive | ääntöpaikkaa | ääntöpaikkoja | |
| illative | ääntöpaikkaan | ääntöpaikkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ääntöpaikka | ääntöpaikat | |
| accusative | nom. | ääntöpaikka | ääntöpaikat |
| gen. | ääntöpaikan | ||
| genitive | ääntöpaikan | ääntöpaikkojen ääntöpaikkainrare | |
| partitive | ääntöpaikkaa | ääntöpaikkoja | |
| inessive | ääntöpaikassa | ääntöpaikoissa | |
| elative | ääntöpaikasta | ääntöpaikoista | |
| illative | ääntöpaikkaan | ääntöpaikkoihin | |
| adessive | ääntöpaikalla | ääntöpaikoilla | |
| ablative | ääntöpaikalta | ääntöpaikoilta | |
| allative | ääntöpaikalle | ääntöpaikoille | |
| essive | ääntöpaikkana | ääntöpaikkoina | |
| translative | ääntöpaikaksi | ääntöpaikoiksi | |
| instructive | — | ääntöpaikoin | |
| abessive | ääntöpaikatta | ääntöpaikoitta | |
| comitative | — | ääntöpaikkoineen | |