yllytyshullu
Finnish
Etymology
From yllytys (“incitement”) + hullu (“crazy person”).
Pronunciation
- IPA(key): /ˈylːytysˌhulːu/, [ˈylːyt̪ys̠ˌhulːu]
- Rhymes: -ulːu
- Syllabification: yl‧ly‧tys‧hul‧lu
Noun
yllytyshullu
- person that is easily incited to do something (often harmful or otherwise unusual)
- 2009 December 4, Unto Hämäläinen, “Christoffer Taxell on vähän yllytyshullu.”, in HS:
- Ministeri Christoffer Taxell tunnustaa, että hän on "vähän yllytyshullu".
- Minister Christoffre Taxell admits he is 'pretty easy to incite'.
Declension
| Inflection of yllytyshullu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | yllytyshullu | yllytyshullut | |
| genitive | yllytyshullun | yllytyshullujen | |
| partitive | yllytyshullua | yllytyshulluja | |
| illative | yllytyshulluun | yllytyshulluihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | yllytyshullu | yllytyshullut | |
| accusative | nom. | yllytyshullu | yllytyshullut |
| gen. | yllytyshullun | ||
| genitive | yllytyshullun | yllytyshullujen | |
| partitive | yllytyshullua | yllytyshulluja | |
| inessive | yllytyshullussa | yllytyshulluissa | |
| elative | yllytyshullusta | yllytyshulluista | |
| illative | yllytyshulluun | yllytyshulluihin | |
| adessive | yllytyshullulla | yllytyshulluilla | |
| ablative | yllytyshullulta | yllytyshulluilta | |
| allative | yllytyshullulle | yllytyshulluille | |
| essive | yllytyshulluna | yllytyshulluina | |
| translative | yllytyshulluksi | yllytyshulluiksi | |
| instructive | — | yllytyshulluin | |
| abessive | yllytyshullutta | yllytyshulluitta | |
| comitative | — | yllytyshulluineen | |
| Possessive forms of yllytyshullu (type valo) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | yllytyshulluni | yllytyshullumme |
| 2nd person | yllytyshullusi | yllytyshullunne |
| 3rd person | yllytyshullunsa | |