ylioppilastutkinto
Finnish
Etymology
ylioppilas + tutkinto
Noun
ylioppilastutkinto
- A matriculation examination (official translation); in Finland a national examination taken after high school which serves as a necessary qualification for starting academic studies in a university.
Usage notes
See usage notes under ylioppilas.
Declension
| Inflection of ylioppilastutkinto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ylioppilastutkinto | ylioppilastutkinnot | |
| genitive | ylioppilastutkinnon | ylioppilastutkintojen | |
| partitive | ylioppilastutkintoa | ylioppilastutkintoja | |
| illative | ylioppilastutkintoon | ylioppilastutkintoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ylioppilastutkinto | ylioppilastutkinnot | |
| accusative | nom. | ylioppilastutkinto | ylioppilastutkinnot |
| gen. | ylioppilastutkinnon | ||
| genitive | ylioppilastutkinnon | ylioppilastutkintojen | |
| partitive | ylioppilastutkintoa | ylioppilastutkintoja | |
| inessive | ylioppilastutkinnossa | ylioppilastutkinnoissa | |
| elative | ylioppilastutkinnosta | ylioppilastutkinnoista | |
| illative | ylioppilastutkintoon | ylioppilastutkintoihin | |
| adessive | ylioppilastutkinnolla | ylioppilastutkinnoilla | |
| ablative | ylioppilastutkinnolta | ylioppilastutkinnoilta | |
| allative | ylioppilastutkinnolle | ylioppilastutkinnoille | |
| essive | ylioppilastutkintona | ylioppilastutkintoina | |
| translative | ylioppilastutkinnoksi | ylioppilastutkinnoiksi | |
| instructive | — | ylioppilastutkinnoin | |
| abessive | ylioppilastutkinnotta | ylioppilastutkinnoitta | |
| comitative | — | ylioppilastutkintoineen | |
See also
- ylioppilastutkintotodistus, ylioppilastodistus