yleisnimi
Finnish
Etymology
yleis- (“general”) + nimi (“name”)
Pronunciation
- Hyphenation: y‧leis‧ni‧mi
- IPA(key): /ˈyleisˌnimi/
Noun
yleisnimi
- (grammar) common noun
Declension
| Inflection of yleisnimi (Kotus type 7/ovi, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | yleisnimi | yleisnimet | |
| genitive | yleisnimen | yleisnimien | |
| partitive | yleisnimeä | yleisnimiä | |
| illative | yleisnimeen | yleisnimiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | yleisnimi | yleisnimet | |
| accusative | nom. | yleisnimi | yleisnimet |
| gen. | yleisnimen | ||
| genitive | yleisnimen | yleisnimien | |
| partitive | yleisnimeä | yleisnimiä | |
| inessive | yleisnimessä | yleisnimissä | |
| elative | yleisnimestä | yleisnimistä | |
| illative | yleisnimeen | yleisnimiin | |
| adessive | yleisnimellä | yleisnimillä | |
| ablative | yleisnimeltä | yleisnimiltä | |
| allative | yleisnimelle | yleisnimille | |
| essive | yleisnimenä | yleisniminä | |
| translative | yleisnimeksi | yleisnimiksi | |
| instructive | — | yleisnimin | |
| abessive | yleisnimettä | yleisnimittä | |
| comitative | — | yleisnimineen | |
Synonyms
- appellatiivi
Antonyms
- erisnimi
- propri
See also
- nimisana
- nominatiivi