yhdenmukainen
Finnish
Etymology
yhden + mukainen
Adjective
yhdenmukainen (comparative yhdenmukaisempi, superlative yhdenmukaisin)
- uniform, unvarying (all the same)
- uniform, consistent (conforming to one standard)
Declension
| Inflection of yhdenmukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | yhdenmukainen | yhdenmukaiset | |
| genitive | yhdenmukaisen | yhdenmukaisten yhdenmukaisien | |
| partitive | yhdenmukaista | yhdenmukaisia | |
| illative | yhdenmukaiseen | yhdenmukaisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | yhdenmukainen | yhdenmukaiset | |
| accusative | nom. | yhdenmukainen | yhdenmukaiset |
| gen. | yhdenmukaisen | ||
| genitive | yhdenmukaisen | yhdenmukaisten yhdenmukaisien | |
| partitive | yhdenmukaista | yhdenmukaisia | |
| inessive | yhdenmukaisessa | yhdenmukaisissa | |
| elative | yhdenmukaisesta | yhdenmukaisista | |
| illative | yhdenmukaiseen | yhdenmukaisiin | |
| adessive | yhdenmukaisella | yhdenmukaisilla | |
| ablative | yhdenmukaiselta | yhdenmukaisilta | |
| allative | yhdenmukaiselle | yhdenmukaisille | |
| essive | yhdenmukaisena | yhdenmukaisina | |
| translative | yhdenmukaiseksi | yhdenmukaisiksi | |
| instructive | — | yhdenmukaisin | |
| abessive | yhdenmukaisetta | yhdenmukaisitta | |
| comitative | — | yhdenmukaisineen | |