Väinämö
Finnish
Etymology
Shortened from Väinämöinen.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈvæinæmø/
- Hyphenation: Väi‧nä‧mö
Proper noun
Väinämö
- A male given name.
Declension
| Inflection of Väinämö (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Väinämö | Väinämöt | |
| genitive | Väinämön | Väinämöjen Väinämöiden Väinämöitten | |
| partitive | Väinämöä | Väinämöjä Väinämöitä | |
| illative | Väinämöön | Väinämöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Väinämö | Väinämöt | |
| accusative | nom. | Väinämö | Väinämöt |
| gen. | Väinämön | ||
| genitive | Väinämön | Väinämöjen Väinämöiden Väinämöitten | |
| partitive | Väinämöä | Väinämöjä Väinämöitä | |
| inessive | Väinämössä | Väinämöissä | |
| elative | Väinämöstä | Väinämöistä | |
| illative | Väinämöön | Väinämöihin | |
| adessive | Väinämöllä | Väinämöillä | |
| ablative | Väinämöltä | Väinämöiltä | |
| allative | Väinämölle | Väinämöille | |
| essive | Väinämönä | Väinämöinä | |
| translative | Väinämöksi | Väinämöiksi | |
| instructive | — | Väinämöin | |
| abessive | Väinämöttä | Väinämöittä | |
| comitative | — | Väinämöineen | |