vuorotyöntekijä

vuorotyöntekijä

Finnish

Etymology

vuoro +‎ työntekijä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roˌtyø̯nˌtekijæ/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌt̪yø̞̯nˌt̪e̞kijæ]
• Rhymes: -ekijæ
• Syllabification: vuo‧ro‧työn‧te‧ki‧jä

Noun

vuorotyöntekijä

1. shiftworker

Declension

Inflection of vuorotyöntekijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		vuorotyöntekijä	vuorotyöntekijät
genitive		vuorotyöntekijän	vuorotyöntekijöiden vuorotyöntekijöitten
partitive		vuorotyöntekijää	vuorotyöntekijöitä
illative		vuorotyöntekijään	vuorotyöntekijöihin
		singular	plural
nominative		vuorotyöntekijä	vuorotyöntekijät
accusative	nom.	vuorotyöntekijä	vuorotyöntekijät
	gen.	vuorotyöntekijän
genitive		vuorotyöntekijän	vuorotyöntekijöiden vuorotyöntekijöitten vuorotyöntekijäinrare
partitive		vuorotyöntekijää	vuorotyöntekijöitä
inessive		vuorotyöntekijässä	vuorotyöntekijöissä
elative		vuorotyöntekijästä	vuorotyöntekijöistä
illative		vuorotyöntekijään	vuorotyöntekijöihin
adessive		vuorotyöntekijällä	vuorotyöntekijöillä
ablative		vuorotyöntekijältä	vuorotyöntekijöiltä
allative		vuorotyöntekijälle	vuorotyöntekijöille
essive		vuorotyöntekijänä	vuorotyöntekijöinä
translative		vuorotyöntekijäksi	vuorotyöntekijöiksi
instructive		—	vuorotyöntekijöin
abessive		vuorotyöntekijättä	vuorotyöntekijöittä
comitative		—	vuorotyöntekijöineen

Possessive forms of vuorotyöntekijä (type kulkija)
possessor	singular	plural
1st person	vuorotyöntekijäni	vuorotyöntekijämme
2nd person	vuorotyöntekijäsi	vuorotyöntekijänne
3rd person	vuorotyöntekijänsä