voimakeino
Finnish
Etymology
voima + keino
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋoi̯mɑˌkei̯no/, [ˈʋo̞i̯mɑˌke̞i̯no̞]
- Hyphenation: voi‧ma‧kei‧no
Noun
voimakeino
- (usually in the plural) force or violence as a means
Declension
| Inflection of voimakeino (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | voimakeino | voimakeinot | |
| genitive | voimakeinon | voimakeinojen | |
| partitive | voimakeinoa | voimakeinoja | |
| illative | voimakeinoon | voimakeinoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | voimakeino | voimakeinot | |
| accusative | nom. | voimakeino | voimakeinot |
| gen. | voimakeinon | ||
| genitive | voimakeinon | voimakeinojen | |
| partitive | voimakeinoa | voimakeinoja | |
| inessive | voimakeinossa | voimakeinoissa | |
| elative | voimakeinosta | voimakeinoista | |
| illative | voimakeinoon | voimakeinoihin | |
| adessive | voimakeinolla | voimakeinoilla | |
| ablative | voimakeinolta | voimakeinoilta | |
| allative | voimakeinolle | voimakeinoille | |
| essive | voimakeinona | voimakeinoina | |
| translative | voimakeinoksi | voimakeinoiksi | |
| instructive | — | voimakeinoin | |
| abessive | voimakeinotta | voimakeinoitta | |
| comitative | — | voimakeinoineen | |