vilkkaa
Finnish
Etymology
From the same origin as vilkas.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋilkːɑː/, [ˈʋilkːɑː]
- Rhymes: -ilkːɑː
- Syllabification(key): vilk‧kaa
Adverb
vilkkaa
- Only used in kiireen vilkkaa
Anagrams
- valakki
Ingrian
Etymology 1
From Proto-Finnic *vilkkadak, of sound-symbolic origin. Cognates include Finnish vilkkua and Karelian vilkkua.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋilkːɑː/, [ˈʋiɫkːɑ]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋilkːɑː/, [ˈʋiɫkːɑː]
- Rhymes: -ilkːɑː
- Hyphenation: vilk‧kaa
Verb
vilkkaa
- (intransitive) to flash, blink
Conjugation
| Conjugation of vilkkaa (type 2/kirjuttaa, kk-k gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | vilkan | en vilka | 1st singular | oon vilkkant, oon vilkkanut | en oo vilkkant, en oo vilkkanut |
| 2nd singular | vilkat | et vilka | 2nd singular | oot vilkkant, oot vilkkanut | et oo vilkkant, et oo vilkkanut |
| 3rd singular | vilkkaa | ei vilka | 3rd singular | ono vilkkant, ono vilkkanut | ei oo vilkkant, ei oo vilkkanut |
| 1st plural | vilkamma | emmä vilka | 1st plural | oomma vilkkanneet | emmä oo vilkkanneet |
| 2nd plural | vilkatta | että vilka | 2nd plural | ootta vilkkanneet | että oo vilkkanneet |
| 3rd plural | vilkkaat1), vilkkavat2), vilketaa | evät vilka | 3rd plural | ovat vilkkanneet | evät oo vilkkanneet |
| impersonal | vilketaa | ei vilketa | impersonal | ono vilkettu | ei oo vilkettu |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | vilkin | en vilkkant, en vilkkanut | 1st singular | olin vilkkant, olin vilkkanut | en olt vilkkant, en olt vilkkanut |
| 2nd singular | vilkit | et vilkkant, et vilkkanut | 2nd singular | olit vilkkant, olit vilkkanut | et olt vilkkant, et olt vilkkanut |
| 3rd singular | vilkki | ei vilkkant, ei vilkkanut | 3rd singular | oli vilkkant, oli vilkkanut | ei olt vilkkant, ei olt vilkkanut |
| 1st plural | vilkimma | emmä vilkkanneet | 1st plural | olimma vilkkanneet | emmä olleet vilkkanneet |
| 2nd plural | vilkitta | että vilkkanneet | 2nd plural | olitta vilkkanneet | että olleet vilkkanneet |
| 3rd plural | vilkkiit1), vilkkivat2), vilkettii | evät vilkkanneet | 3rd plural | olivat vilkkanneet | evät olleet vilkkanneet |
| impersonal | vilkettii | ei vilkettu | impersonal | oli vilkettu | ei olt vilkettu |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | vilkkaisin | en vilkkais | 1st singular | olisin vilkkant, olisin vilkkanut | en olis vilkkant, en olis vilkkanut |
| 2nd singular | vilkkaisit, vilkkaist1) | et vilkkais | 2nd singular | olisit vilkkant, olisit vilkkanut | et olis vilkkant, et olis vilkkanut |
| 3rd singular | vilkkais | ei vilkkais | 3rd singular | olis vilkkant, olis vilkkanut | ei olis vilkkant, ei olis vilkkanut |
| 1st plural | vilkkaisimma | emmä vilkkais | 1st plural | olisimma vilkkanneet | emmä olis vilkkanneet |
| 2nd plural | vilkkaisitta | että vilkkais | 2nd plural | olisitta vilkkanneet | että olis vilkkanneet |
| 3rd plural | vilkkaisiit1), vilkkaisivat2), vilkettais | evät vilkkais | 3rd plural | olisivat vilkkanneet | evät olis vilkkanneet |
| impersonal | vilkettais | ei vilkettais | impersonal | olis vilkettu | ei olis vilkettu |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | vilka | elä vilka | 2nd singular | oo vilkkant, oo vilkkanut | elä oo vilkkant, elä oo vilkkanut |
| 3rd singular | vilkkakoo | elköö vilkkako | 3rd singular | olkoo vilkkant, olkoo vilkkanut | elköö olko vilkkant, elköö olko vilkkanut |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | vilkkakaa | elkää vilkkako | 2nd plural | olkaa vilkkanneet | elkää olko vilkkanneet |
| 3rd plural | vilkkakoot | elkööt vilkkako | 3rd plural | olkoot vilkkanneet | elkööt olko vilkkanneet |
| impersonal | vilkettakkoo | elköö vilkettako | impersonal | olkoo vilkettu | elköö olko vilkettu |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | vilkkanen | en vilkkane | |||
| 2nd singular | vilkkanet | et vilkkane | |||
| 3rd singular | vilkkanoo | ei vilkkane | |||
| 1st plural | vilkkanemma | emmä vilkkane | |||
| 2nd plural | vilkkanetta | että vilkkane | |||
| 3rd plural | vilkkanoot | evät vilkkane | |||
| impersonal | vilkettannoo | ei vilkettane | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | vilkkaa | present | vilkkava | vilkettava | |
| 2nd | inessive | vilkkajees | past | vilkkant, vilkkanut | vilkettu |
| instructive | vilkkaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vilkkakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | vilkkamaa | |||
| inessive | vilkkamaas | ||||
| elative | vilkkamast | ||||
| abessive | vilkkamata | ||||
| 4th | nominative | vilkkamiin | |||
| partitive | vilkkamista, vilkkamist | ||||
Derived terms
- vilkahtaa
Etymology 2
See the etymology of the corresponding lemma form.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋilkːɑː/, [ˈʋiɫkːɑ]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋilkːɑː/, [ˈʋiɫkːɑː]
- Rhymes: -ilkːɑː
- Hyphenation: vilk‧kaa
Noun
vilkkaa
- inflection of vilkka:
- partitive singular
- illative singular
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 667