vilke

vilke

See also: vilkė

Finnish

Etymology

vilk- +‎ -e

Noun

vilke

1. glint, twinkle, gleam

Declension

Inflection of vilke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative		vilke	vilkkeet
genitive		vilkkeen	vilkkeiden vilkkeitten
partitive		vilkettä	vilkkeitä
illative		vilkkeeseen	vilkkeisiin vilkkeihin
		singular	plural
nominative		vilke	vilkkeet
accusative	nom.	vilke	vilkkeet
	gen.	vilkkeen
genitive		vilkkeen	vilkkeiden vilkkeitten
partitive		vilkettä	vilkkeitä
inessive		vilkkeessä	vilkkeissä
elative		vilkkeestä	vilkkeistä
illative		vilkkeeseen	vilkkeisiin vilkkeihin
adessive		vilkkeellä	vilkkeillä
ablative		vilkkeeltä	vilkkeiltä
allative		vilkkeelle	vilkkeille
essive		vilkkeenä	vilkkeinä
translative		vilkkeeksi	vilkkeiksi
instructive		—	vilkkein
abessive		vilkkeettä	vilkkeittä
comitative		—	vilkkeineen

Synonyms

• pilke

---

Lithuanian

Pronunciation 1

• IPA^(key): [ʋʲɪlʲˈkʲɛ]

Noun

vilkè m

1. locative singular of vilkas

Pronunciation 2

• IPA^(key): [ˈʋʲɪlʲkʲɛ]

Noun

vil̃ke m

1. vocative singular of vilkas