vikaantua
Finnish
Etymology
vika + -ntua
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋikɑːntuɑˣ/, [ˈʋikɑːnt̪uɑ(ʔ)]
- Hyphenation: vi‧kaan‧tu‧a
Verb
vikaantua
- (intransitive) to fail, to undergo a failure, to become inoperative
Conjugation
| Inflection of vikaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vikaannun | en vikaannu | 1st sing. | olen vikaantunut | en ole vikaantunut | |
| 2nd sing. | vikaannut | et vikaannu | 2nd sing. | olet vikaantunut | et ole vikaantunut | |
| 3rd sing. | vikaantuu | ei vikaannu | 3rd sing. | on vikaantunut | ei ole vikaantunut | |
| 1st plur. | vikaannumme | emme vikaannu | 1st plur. | olemme vikaantuneet | emme ole vikaantuneet | |
| 2nd plur. | vikaannutte | ette vikaannu | 2nd plur. | olette vikaantuneet | ette ole vikaantuneet | |
| 3rd plur. | vikaantuvat | eivät vikaannu | 3rd plur. | ovat vikaantuneet | eivät ole vikaantuneet | |
| passive | vikaannutaan | ei vikaannuta | passive | on vikaannuttu | ei ole vikaannuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vikaannuin | en vikaantunut | 1st sing. | olin vikaantunut | en ollut vikaantunut | |
| 2nd sing. | vikaannuit | et vikaantunut | 2nd sing. | olit vikaantunut | et ollut vikaantunut | |
| 3rd sing. | vikaantui | ei vikaantunut | 3rd sing. | oli vikaantunut | ei ollut vikaantunut | |
| 1st plur. | vikaannuimme | emme vikaantuneet | 1st plur. | olimme vikaantuneet | emme olleet vikaantuneet | |
| 2nd plur. | vikaannuitte | ette vikaantuneet | 2nd plur. | olitte vikaantuneet | ette olleet vikaantuneet | |
| 3rd plur. | vikaantuivat | eivät vikaantuneet | 3rd plur. | olivat vikaantuneet | eivät olleet vikaantuneet | |
| passive | vikaannuttiin | ei vikaannuttu | passive | oli vikaannuttu | ei ollut vikaannuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vikaantuisin | en vikaantuisi | 1st sing. | olisin vikaantunut | en olisi vikaantunut | |
| 2nd sing. | vikaantuisit | et vikaantuisi | 2nd sing. | olisit vikaantunut | et olisi vikaantunut | |
| 3rd sing. | vikaantuisi | ei vikaantuisi | 3rd sing. | olisi vikaantunut | ei olisi vikaantunut | |
| 1st plur. | vikaantuisimme | emme vikaantuisi | 1st plur. | olisimme vikaantuneet | emme olisi vikaantuneet | |
| 2nd plur. | vikaantuisitte | ette vikaantuisi | 2nd plur. | olisitte vikaantuneet | ette olisi vikaantuneet | |
| 3rd plur. | vikaantuisivat | eivät vikaantuisi | 3rd plur. | olisivat vikaantuneet | eivät olisi vikaantuneet | |
| passive | vikaannuttaisiin | ei vikaannuttaisi | passive | olisi vikaannuttu | ei olisi vikaannuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | vikaannu | älä vikaannu | 2nd sing. | ole vikaantunut | älä ole vikaantunut | |
| 3rd sing. | vikaantukoon | älköön vikaantuko | 3rd sing. | olkoon vikaantunut | älköön olko vikaantunut | |
| 1st plur. | vikaantukaamme | älkäämme vikaantuko | 1st plur. | olkaamme vikaantuneet | älkäämme olko vikaantuneet | |
| 2nd plur. | vikaantukaa | älkää vikaantuko | 2nd plur. | olkaa vikaantuneet | älkää olko vikaantuneet | |
| 3rd plur. | vikaantukoot | älkööt vikaantuko | 3rd plur. | olkoot vikaantuneet | älkööt olko vikaantuneet | |
| passive | vikaannuttakoon | älköön vikaannuttako | passive | olkoon vikaannuttu | älköön olko vikaannuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vikaantunen | en vikaantune | 1st sing. | lienen vikaantunut | en liene vikaantunut | |
| 2nd sing. | vikaantunet | et vikaantune | 2nd sing. | lienet vikaantunut | et liene vikaantunut | |
| 3rd sing. | vikaantunee | ei vikaantune | 3rd sing. | lienee vikaantunut | ei liene vikaantunut | |
| 1st plur. | vikaantunemme | emme vikaantune | 1st plur. | lienemme vikaantuneet | emme liene vikaantuneet | |
| 2nd plur. | vikaantunette | ette vikaantune | 2nd plur. | lienette vikaantuneet | ette liene vikaantuneet | |
| 3rd plur. | vikaantunevat | eivät vikaantune | 3rd plur. | lienevät vikaantuneet | eivät liene vikaantuneet | |
| passive | vikaannuttaneen | ei vikaannuttane | passive | lienee vikaannuttu | ei liene vikaannuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | vikaantua | present | vikaantuva | vikaannuttava | ||
| long 1st2 | vikaantuakseen | past | vikaantunut | vikaannuttu | ||
| 2nd | inessive1 | vikaantuessa | vikaannuttaessa | agent1, 3 | vikaantuma | |
| instructive | vikaantuen | — | negative | vikaantumaton | ||
| 3rd | inessive | vikaantumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | vikaantumasta | — | ||||
| illative | vikaantumaan | — | ||||
| adessive | vikaantumalla | — | ||||
| abessive | vikaantumatta | — | ||||
| instructive | vikaantuman | vikaannuttaman | ||||
| 4th | nominative | vikaantuminen | ||||
| partitive | vikaantumista | |||||
| 5th2 | vikaantumaisillaan | |||||