viitta

viitta

See also: viittä

Finnish

(index vi)

Etymology

From Slavic, compare Russian свита (svita, “a kind of clothing”).

Noun

viitta

1. cape, cloak
2. Short for tienviitta (“road sign”).

Declension

Inflection of viitta (Kotus type 9/kala, tt-t gradation)
nominative		viitta	viitat
genitive		viitan	viittojen
partitive		viittaa	viittoja
illative		viittaan	viittoihin
		singular	plural
nominative		viitta	viitat
accusative	nom.	viitta	viitat
	gen.	viitan
genitive		viitan	viittojen viittainrare
partitive		viittaa	viittoja
inessive		viitassa	viitoissa
elative		viitasta	viitoista
illative		viittaan	viittoihin
adessive		viitalla	viitoilla
ablative		viitalta	viitoilta
allative		viitalle	viitoille
essive		viittana	viittoina
translative		viitaksi	viitoiksi
instructive		—	viitoin
abessive		viitatta	viitoitta
comitative		—	viittoineen

Derived terms

• verbs: viitata, viittoilla, viittilöidä

Compounds

• tienviitta

Anagrams

• avitti, viitat