viillellä
Finnish
(index v)
Etymology
From viiltää + -ella.
Verb
viillellä
- (transitive) To incise (repeatedly, continuously and/or indifferently).
Conjugation
| Inflection of viillellä (Kotus type 67/tulla, lt-ll gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | viiltelen | en viiltele | 1st sing. | olen viillellyt | en ole viillellyt | |
| 2nd sing. | viiltelet | et viiltele | 2nd sing. | olet viillellyt | et ole viillellyt | |
| 3rd sing. | viiltelee | ei viiltele | 3rd sing. | on viillellyt | ei ole viillellyt | |
| 1st plur. | viiltelemme | emme viiltele | 1st plur. | olemme viillelleet | emme ole viillelleet | |
| 2nd plur. | viiltelette | ette viiltele | 2nd plur. | olette viillelleet | ette ole viillelleet | |
| 3rd plur. | viiltelevät | eivät viiltele | 3rd plur. | ovat viillelleet | eivät ole viillelleet | |
| passive | viillellään | ei viillellä | passive | on viillelty | ei ole viillelty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | viiltelin | en viillellyt | 1st sing. | olin viillellyt | en ollut viillellyt | |
| 2nd sing. | viiltelit | et viillellyt | 2nd sing. | olit viillellyt | et ollut viillellyt | |
| 3rd sing. | viilteli | ei viillellyt | 3rd sing. | oli viillellyt | ei ollut viillellyt | |
| 1st plur. | viiltelimme | emme viillelleet | 1st plur. | olimme viillelleet | emme olleet viillelleet | |
| 2nd plur. | viiltelitte | ette viillelleet | 2nd plur. | olitte viillelleet | ette olleet viillelleet | |
| 3rd plur. | viiltelivät | eivät viillelleet | 3rd plur. | olivat viillelleet | eivät olleet viillelleet | |
| passive | viilleltiin | ei viillelty | passive | oli viillelty | ei ollut viillelty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | viiltelisin | en viiltelisi | 1st sing. | olisin viillellyt | en olisi viillellyt | |
| 2nd sing. | viiltelisit | et viiltelisi | 2nd sing. | olisit viillellyt | et olisi viillellyt | |
| 3rd sing. | viiltelisi | ei viiltelisi | 3rd sing. | olisi viillellyt | ei olisi viillellyt | |
| 1st plur. | viiltelisimme | emme viiltelisi | 1st plur. | olisimme viillelleet | emme olisi viillelleet | |
| 2nd plur. | viiltelisitte | ette viiltelisi | 2nd plur. | olisitte viillelleet | ette olisi viillelleet | |
| 3rd plur. | viiltelisivät | eivät viiltelisi | 3rd plur. | olisivat viillelleet | eivät olisi viillelleet | |
| passive | viilleltäisiin | ei viilleltäisi | passive | olisi viillelty | ei olisi viillelty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | viiltele | älä viiltele | 2nd sing. | ole viillellyt | älä ole viillellyt | |
| 3rd sing. | viillelköön | älköön viillelkö | 3rd sing. | olkoon viillellyt | älköön olko viillellyt | |
| 1st plur. | viillelkäämme | älkäämme viillelkö | 1st plur. | olkaamme viillelleet | älkäämme olko viillelleet | |
| 2nd plur. | viillelkää | älkää viillelkö | 2nd plur. | olkaa viillelleet | älkää olko viillelleet | |
| 3rd plur. | viillelkööt | älkööt viillelkö | 3rd plur. | olkoot viillelleet | älkööt olko viillelleet | |
| passive | viilleltäköön | älköön viilleltäkö | passive | olkoon viillelty | älköön olko viillelty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | viillellen | en viillelle | 1st sing. | lienen viillellyt | en liene viillellyt | |
| 2nd sing. | viillellet | et viillelle | 2nd sing. | lienet viillellyt | et liene viillellyt | |
| 3rd sing. | viillellee | ei viillelle | 3rd sing. | lienee viillellyt | ei liene viillellyt | |
| 1st plur. | viillellemme | emme viillelle | 1st plur. | lienemme viillelleet | emme liene viillelleet | |
| 2nd plur. | viillellette | ette viillelle | 2nd plur. | lienette viillelleet | ette liene viillelleet | |
| 3rd plur. | viillellevät | eivät viillelle | 3rd plur. | lienevät viillelleet | eivät liene viillelleet | |
| passive | viilleltäneen | ei viilleltäne | passive | lienee viillelty | ei liene viillelty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | viillellä | present | viiltelevä | viilleltävä | ||
| long 1st2 | viillelläkseen | past | viillellyt | viillelty | ||
| 2nd | inessive1 | viillellessä | viilleltäessä | agent1, 3 | viiltelemä | |
| instructive | viillellen | — | negative | viiltelemätön | ||
| 3rd | inessive | viiltelemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | viiltelemästä | — | ||||
| illative | viiltelemään | — | ||||
| adessive | viiltelemällä | — | ||||
| abessive | viiltelemättä | — | ||||
| instructive | viiltelemän | viilleltämän | ||||
| 4th | nominative | viilteleminen | ||||
| partitive | viiltelemistä | |||||
| 5th2 | viiltelemäisillään | |||||
Derived terms
- nouns: viiltelijä, viiltely