viheltää
Finnish
Etymology 1
From Proto-Finnic *viheltädäk, of onomatopoeic origin, compare Veps vihelta and Erzya вешкемс (veškems).
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋiheltæːˣ/, [ˈʋiɦe̞lt̪æː(ʔ)]
- Rhymes: -iheltæː
- Syllabification(key): vi‧hel‧tää
Verb
viheltää
- (transitive, intransitive) to whistle
Conjugation
Inflection of viheltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vihellän | en vihellä | 1st sing. | olen viheltänyt | en ole viheltänyt | |
2nd sing. | vihellät | et vihellä | 2nd sing. | olet viheltänyt | et ole viheltänyt | |
3rd sing. | viheltää | ei vihellä | 3rd sing. | on viheltänyt | ei ole viheltänyt | |
1st plur. | vihellämme | emme vihellä | 1st plur. | olemme viheltäneet | emme ole viheltäneet | |
2nd plur. | vihellätte | ette vihellä | 2nd plur. | olette viheltäneet | ette ole viheltäneet | |
3rd plur. | viheltävät | eivät vihellä | 3rd plur. | ovat viheltäneet | eivät ole viheltäneet | |
passive | vihelletään | ei vihelletä | passive | on vihelletty | ei ole vihelletty | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vihelsin | en viheltänyt | 1st sing. | olin viheltänyt | en ollut viheltänyt | |
2nd sing. | vihelsit | et viheltänyt | 2nd sing. | olit viheltänyt | et ollut viheltänyt | |
3rd sing. | vihelsi | ei viheltänyt | 3rd sing. | oli viheltänyt | ei ollut viheltänyt | |
1st plur. | vihelsimme | emme viheltäneet | 1st plur. | olimme viheltäneet | emme olleet viheltäneet | |
2nd plur. | vihelsitte | ette viheltäneet | 2nd plur. | olitte viheltäneet | ette olleet viheltäneet | |
3rd plur. | vihelsivät | eivät viheltäneet | 3rd plur. | olivat viheltäneet | eivät olleet viheltäneet | |
passive | vihellettiin | ei vihelletty | passive | oli vihelletty | ei ollut vihelletty | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | viheltäisin | en viheltäisi | 1st sing. | olisin viheltänyt | en olisi viheltänyt | |
2nd sing. | viheltäisit | et viheltäisi | 2nd sing. | olisit viheltänyt | et olisi viheltänyt | |
3rd sing. | viheltäisi | ei viheltäisi | 3rd sing. | olisi viheltänyt | ei olisi viheltänyt | |
1st plur. | viheltäisimme | emme viheltäisi | 1st plur. | olisimme viheltäneet | emme olisi viheltäneet | |
2nd plur. | viheltäisitte | ette viheltäisi | 2nd plur. | olisitte viheltäneet | ette olisi viheltäneet | |
3rd plur. | viheltäisivät | eivät viheltäisi | 3rd plur. | olisivat viheltäneet | eivät olisi viheltäneet | |
passive | vihellettäisiin | ei vihellettäisi | passive | olisi vihelletty | ei olisi vihelletty | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | vihellä | älä vihellä | 2nd sing. | ole viheltänyt | älä ole viheltänyt | |
3rd sing. | viheltäköön | älköön viheltäkö | 3rd sing. | olkoon viheltänyt | älköön olko viheltänyt | |
1st plur. | viheltäkäämme | älkäämme viheltäkö | 1st plur. | olkaamme viheltäneet | älkäämme olko viheltäneet | |
2nd plur. | viheltäkää | älkää viheltäkö | 2nd plur. | olkaa viheltäneet | älkää olko viheltäneet | |
3rd plur. | viheltäkööt | älkööt viheltäkö | 3rd plur. | olkoot viheltäneet | älkööt olko viheltäneet | |
passive | vihellettäköön | älköön vihellettäkö | passive | olkoon vihelletty | älköön olko vihelletty | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | viheltänen | en viheltäne | 1st sing. | lienen viheltänyt | en liene viheltänyt | |
2nd sing. | viheltänet | et viheltäne | 2nd sing. | lienet viheltänyt | et liene viheltänyt | |
3rd sing. | viheltänee | ei viheltäne | 3rd sing. | lienee viheltänyt | ei liene viheltänyt | |
1st plur. | viheltänemme | emme viheltäne | 1st plur. | lienemme viheltäneet | emme liene viheltäneet | |
2nd plur. | viheltänette | ette viheltäne | 2nd plur. | lienette viheltäneet | ette liene viheltäneet | |
3rd plur. | viheltänevät | eivät viheltäne | 3rd plur. | lienevät viheltäneet | eivät liene viheltäneet | |
passive | vihellettäneen | ei vihellettäne | passive | lienee vihelletty | ei liene vihelletty | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | viheltää | present | viheltävä | vihellettävä | ||
long 1st2 | viheltääkseen | past | viheltänyt | vihelletty | ||
2nd | inessive1 | viheltäessä | vihellettäessä | agent1, 3 | viheltämä | |
instructive | viheltäen | — | negative | viheltämätön | ||
3rd | inessive | viheltämässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | viheltämästä | — | ||||
illative | viheltämään | — | ||||
adessive | viheltämällä | — | ||||
abessive | viheltämättä | — | ||||
instructive | viheltämän | vihellettämän | ||||
4th | nominative | viheltäminen | ||||
partitive | viheltämistä | |||||
5th2 | viheltämäisillään |
Derived terms
- nouns: vihellys
- verbs: frequentative vihellellä
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋiheltæː/, [ˈʋiɦe̞lt̪æː]
- Rhymes: -iheltæː
- Syllabification(key): vi‧hel‧tää
Verb
viheltää
- third-person singular present indicative of viheltää
Interjection
viheltää
- (military) Shouted when the whistling sound of a falling bomb is heard, used to command infantry to get down in order to shield their body against the explosion.
Anagrams
- hiveltää
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *viheltädäk, of onomatopoeic origin. Cognates include Finnish viheltää and Veps vihelta.
Pronunciation
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiheltæː/
- Hyphenation: vi‧hel‧tää
Verb
viheltää
- (transitive) to whistle
- (intransitive) to whistle
Conjugation
Conjugation of viheltää (type 3/kyntää, lt-ll gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | vihellän | en vihellä | 1st singular | oon viheltänt, oon viheltänyt | en oo viheltänt, en oo viheltänyt |
2nd singular | vihellät | et vihellä | 2nd singular | oot viheltänt, oot viheltänyt | et oo viheltänt, et oo viheltänyt |
3rd singular | viheltää | ei vihellä | 3rd singular | ono viheltänt, ono viheltänyt | ei oo viheltänt, ei oo viheltänyt |
1st plural | vihellämmä | emmä vihellä | 1st plural | oomma viheltänneet | emmä oo viheltänneet |
2nd plural | vihellättä | että vihellä | 2nd plural | ootta viheltänneet | että oo viheltänneet |
3rd plural | viheltäät1), viheltävät2), vihellettää | evät vihellä | 3rd plural | ovat viheltänneet | evät oo viheltänneet |
impersonal | vihellettää | ei vihelletä | impersonal | ono vihelletty | ei oo vihelletty |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | vihelsin | en viheltänt, en viheltänyt | 1st singular | olin viheltänt, olin viheltänyt | en olt viheltänt, en olt viheltänyt |
2nd singular | vihelsit | et viheltänt, et viheltänyt | 2nd singular | olit viheltänt, olit viheltänyt | et olt viheltänt, et olt viheltänyt |
3rd singular | vihelsi | ei viheltänt, ei viheltänyt | 3rd singular | oli viheltänt, oli viheltänyt | ei olt viheltänt, ei olt viheltänyt |
1st plural | vihelsimmä | emmä viheltänneet | 1st plural | olimma viheltänneet | emmä olleet viheltänneet |
2nd plural | vihelsittä | että viheltänneet | 2nd plural | olitta viheltänneet | että olleet viheltänneet |
3rd plural | vihelsiit1), vihelsivät2), vihellettii | evät viheltänneet | 3rd plural | olivat viheltänneet | evät olleet viheltänneet |
impersonal | vihellettii | ei vihelletty | impersonal | oli vihelletty | ei olt vihelletty |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | viheltäisin | en viheltäis | 1st singular | olisin viheltänt, olisin viheltänyt | en olis viheltänt, en olis viheltänyt |
2nd singular | viheltäisit, viheltäist1) | et viheltäis | 2nd singular | olisit viheltänt, olisit viheltänyt | et olis viheltänt, et olis viheltänyt |
3rd singular | viheltäis | ei viheltäis | 3rd singular | olis viheltänt, olis viheltänyt | ei olis viheltänt, ei olis viheltänyt |
1st plural | viheltäisimmä | emmä viheltäis | 1st plural | olisimma viheltänneet | emmä olis viheltänneet |
2nd plural | viheltäisittä | että viheltäis | 2nd plural | olisitta viheltänneet | että olis viheltänneet |
3rd plural | viheltäisiit1), viheltäisivät2), vihellettäis | evät viheltäis | 3rd plural | olisivat viheltänneet | evät olis viheltänneet |
impersonal | vihellettäis | ei vihellettäis | impersonal | olis vihelletty | ei olis vihelletty |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | vihellä | elä vihellä | 2nd singular | oo viheltänt, oo viheltänyt | elä oo viheltänt, elä oo viheltänyt |
3rd singular | viheltäkköö | elköö viheltäkö | 3rd singular | olkoo viheltänt, olkoo viheltänyt | elköö olko viheltänt, elköö olko viheltänyt |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | viheltäkkää | elkää viheltäkö | 2nd plural | olkaa viheltänneet | elkää olko viheltänneet |
3rd plural | viheltäkkööt | elkööt viheltäkö | 3rd plural | olkoot viheltänneet | elkööt olko viheltänneet |
impersonal | vihellettäköö | elköö vihellettäkö | impersonal | olkoo vihelletty | elköö olko vihelletty |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | viheltänen | en viheltäne | |||
2nd singular | viheltänet | et viheltäne | |||
3rd singular | viheltännöö | ei viheltäne | |||
1st plural | viheltänemmä | emmä viheltäne | |||
2nd plural | viheltänettä | että viheltäne | |||
3rd plural | viheltännööt | evät viheltäne | |||
impersonal | vihellettänöö | ei vihellettäne | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | viheltää | present | viheltävä | vihellettävä | |
2nd | inessive | viheltäes | past | viheltänt, viheltänyt | vihelletty |
instructive | viheltäen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (viheltäkkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | viheltämmää | |||
inessive | viheltämäs | ||||
elative | viheltämäst | ||||
abessive | viheltämätä | ||||
4th | nominative | viheltämmiin | |||
partitive | viheltämistä, viheltämist |
References
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 664