vankentua
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋɑŋkentuɑˣ/, [ˈʋɑŋke̞nt̪uɑ(ʔ)]
- Hyphenation: van‧ken‧tu‧a
Verb
vankentua
- (intransitive) to become (more) robust or sturdy
Conjugation
Inflection of vankentua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vankennun | en vankennu | 1st sing. | olen vankentunut | en ole vankentunut | |
2nd sing. | vankennut | et vankennu | 2nd sing. | olet vankentunut | et ole vankentunut | |
3rd sing. | vankentuu | ei vankennu | 3rd sing. | on vankentunut | ei ole vankentunut | |
1st plur. | vankennumme | emme vankennu | 1st plur. | olemme vankentuneet | emme ole vankentuneet | |
2nd plur. | vankennutte | ette vankennu | 2nd plur. | olette vankentuneet | ette ole vankentuneet | |
3rd plur. | vankentuvat | eivät vankennu | 3rd plur. | ovat vankentuneet | eivät ole vankentuneet | |
passive | vankennutaan | ei vankennuta | passive | on vankennuttu | ei ole vankennuttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vankennuin | en vankentunut | 1st sing. | olin vankentunut | en ollut vankentunut | |
2nd sing. | vankennuit | et vankentunut | 2nd sing. | olit vankentunut | et ollut vankentunut | |
3rd sing. | vankentui | ei vankentunut | 3rd sing. | oli vankentunut | ei ollut vankentunut | |
1st plur. | vankennuimme | emme vankentuneet | 1st plur. | olimme vankentuneet | emme olleet vankentuneet | |
2nd plur. | vankennuitte | ette vankentuneet | 2nd plur. | olitte vankentuneet | ette olleet vankentuneet | |
3rd plur. | vankentuivat | eivät vankentuneet | 3rd plur. | olivat vankentuneet | eivät olleet vankentuneet | |
passive | vankennuttiin | ei vankennuttu | passive | oli vankennuttu | ei ollut vankennuttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vankentuisin | en vankentuisi | 1st sing. | olisin vankentunut | en olisi vankentunut | |
2nd sing. | vankentuisit | et vankentuisi | 2nd sing. | olisit vankentunut | et olisi vankentunut | |
3rd sing. | vankentuisi | ei vankentuisi | 3rd sing. | olisi vankentunut | ei olisi vankentunut | |
1st plur. | vankentuisimme | emme vankentuisi | 1st plur. | olisimme vankentuneet | emme olisi vankentuneet | |
2nd plur. | vankentuisitte | ette vankentuisi | 2nd plur. | olisitte vankentuneet | ette olisi vankentuneet | |
3rd plur. | vankentuisivat | eivät vankentuisi | 3rd plur. | olisivat vankentuneet | eivät olisi vankentuneet | |
passive | vankennuttaisiin | ei vankennuttaisi | passive | olisi vankennuttu | ei olisi vankennuttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | vankennu | älä vankennu | 2nd sing. | ole vankentunut | älä ole vankentunut | |
3rd sing. | vankentukoon | älköön vankentuko | 3rd sing. | olkoon vankentunut | älköön olko vankentunut | |
1st plur. | vankentukaamme | älkäämme vankentuko | 1st plur. | olkaamme vankentuneet | älkäämme olko vankentuneet | |
2nd plur. | vankentukaa | älkää vankentuko | 2nd plur. | olkaa vankentuneet | älkää olko vankentuneet | |
3rd plur. | vankentukoot | älkööt vankentuko | 3rd plur. | olkoot vankentuneet | älkööt olko vankentuneet | |
passive | vankennuttakoon | älköön vankennuttako | passive | olkoon vankennuttu | älköön olko vankennuttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vankentunen | en vankentune | 1st sing. | lienen vankentunut | en liene vankentunut | |
2nd sing. | vankentunet | et vankentune | 2nd sing. | lienet vankentunut | et liene vankentunut | |
3rd sing. | vankentunee | ei vankentune | 3rd sing. | lienee vankentunut | ei liene vankentunut | |
1st plur. | vankentunemme | emme vankentune | 1st plur. | lienemme vankentuneet | emme liene vankentuneet | |
2nd plur. | vankentunette | ette vankentune | 2nd plur. | lienette vankentuneet | ette liene vankentuneet | |
3rd plur. | vankentunevat | eivät vankentune | 3rd plur. | lienevät vankentuneet | eivät liene vankentuneet | |
passive | vankennuttaneen | ei vankennuttane | passive | lienee vankennuttu | ei liene vankennuttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | vankentua | present | vankentuva | vankennuttava | ||
long 1st2 | vankentuakseen | past | vankentunut | vankennuttu | ||
2nd | inessive1 | vankentuessa | vankennuttaessa | agent1, 3 | vankentuma | |
instructive | vankentuen | — | negative | vankentumaton | ||
3rd | inessive | vankentumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | vankentumasta | — | ||||
illative | vankentumaan | — | ||||
adessive | vankentumalla | — | ||||
abessive | vankentumatta | — | ||||
instructive | vankentuman | vankennuttaman | ||||
4th | nominative | vankentuminen | ||||
partitive | vankentumista | |||||
5th2 | vankentumaisillaan |