vanhuusikä

vanhuusikä

Finnish

Etymology

vanhuus +‎ ikä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑnhuːsˌikæ/, [ˈʋɑnhuːs̠ˌikæ]
• Rhymes: -ikæ
• Syllabification^(key): van‧huus‧i‧kä

Noun

vanhuusikä

1. old age

Declension

Inflection of vanhuusikä (Kotus type 10*D/koira, k- gradation)
nominative		vanhuusikä	vanhuusiät
genitive		vanhuusiän	vanhuusikien
partitive		vanhuusikää	vanhuusikiä
illative		vanhuusikään	vanhuusikiin
		singular	plural
nominative		vanhuusikä	vanhuusiät
accusative	nom.	vanhuusikä	vanhuusiät
	gen.	vanhuusiän
genitive		vanhuusiän	vanhuusikien vanhuusikäinrare
partitive		vanhuusikää	vanhuusikiä
inessive		vanhuusiässä	vanhuusi’issä
elative		vanhuusiästä	vanhuusi’istä
illative		vanhuusikään	vanhuusikiin
adessive		vanhuusiällä	vanhuusi’illä
ablative		vanhuusiältä	vanhuusi’iltä
allative		vanhuusiälle	vanhuusi’ille
essive		vanhuusikänä	vanhuusikinä
translative		vanhuusiäksi	vanhuusi’iksi
instructive		—	vanhuusi’in
abessive		vanhuusiättä	vanhuusi’ittä
comitative		—	vanhuusikineen

Possessive forms of vanhuusikä (type koira)
possessor	singular	plural
1st person	vanhuusikäni	vanhuusikämme
2nd person	vanhuusikäsi	vanhuusikänne
3rd person	vanhuusikänsä