vakiintunut
Finnish
Etymology
vakiintua + -nut
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋɑkiːntunut/, [ˈʋɑkiːnˌt̪unut̪]
- Rhymes: -unut
- Syllabification(key): va‧kiin‧tu‧nut
Adjective
vakiintunut (comparative vakiintuneempi, superlative vakiintunein)
- well-established (having been established for a long period of time)
Declension
| Inflection of vakiintunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | vakiintunut | vakiintuneet | |
| genitive | vakiintuneen | vakiintuneiden vakiintuneitten | |
| partitive | vakiintunutta | vakiintuneita | |
| illative | vakiintuneeseen | vakiintuneisiin vakiintuneihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | vakiintunut | vakiintuneet | |
| accusative | nom. | vakiintunut | vakiintuneet |
| gen. | vakiintuneen | ||
| genitive | vakiintuneen | vakiintuneiden vakiintuneitten | |
| partitive | vakiintunutta | vakiintuneita | |
| inessive | vakiintuneessa | vakiintuneissa | |
| elative | vakiintuneesta | vakiintuneista | |
| illative | vakiintuneeseen | vakiintuneisiin vakiintuneihin | |
| adessive | vakiintuneella | vakiintuneilla | |
| ablative | vakiintuneelta | vakiintuneilta | |
| allative | vakiintuneelle | vakiintuneille | |
| essive | vakiintuneena | vakiintuneina | |
| translative | vakiintuneeksi | vakiintuneiksi | |
| instructive | — | vakiintunein | |
| abessive | vakiintuneetta | vakiintuneitta | |
| comitative | — | vakiintuneine | |
| Possessive forms of vakiintunut (type kuollut) | ||
|---|---|---|
| Rare. Only used with substantive adjectives. | ||
| possessor | singular | plural |
| 1st person | vakiintuneeni | vakiintuneemme |
| 2nd person | vakiintuneesi | vakiintuneenne |
| 3rd person | vakiintuneensa | |