vakiintua
Finnish
Etymology
vaki- + -ntua
Verb
vakiintua
- (intransitive) To become established, become a standard
Conjugation
| Inflection of vakiintua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vakiinnun | en vakiinnu | 1st sing. | olen vakiintunut | en ole vakiintunut | |
| 2nd sing. | vakiinnut | et vakiinnu | 2nd sing. | olet vakiintunut | et ole vakiintunut | |
| 3rd sing. | vakiintuu | ei vakiinnu | 3rd sing. | on vakiintunut | ei ole vakiintunut | |
| 1st plur. | vakiinnumme | emme vakiinnu | 1st plur. | olemme vakiintuneet | emme ole vakiintuneet | |
| 2nd plur. | vakiinnutte | ette vakiinnu | 2nd plur. | olette vakiintuneet | ette ole vakiintuneet | |
| 3rd plur. | vakiintuvat | eivät vakiinnu | 3rd plur. | ovat vakiintuneet | eivät ole vakiintuneet | |
| passive | vakiinnutaan | ei vakiinnuta | passive | on vakiinnuttu | ei ole vakiinnuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vakiinnuin | en vakiintunut | 1st sing. | olin vakiintunut | en ollut vakiintunut | |
| 2nd sing. | vakiinnuit | et vakiintunut | 2nd sing. | olit vakiintunut | et ollut vakiintunut | |
| 3rd sing. | vakiintui | ei vakiintunut | 3rd sing. | oli vakiintunut | ei ollut vakiintunut | |
| 1st plur. | vakiinnuimme | emme vakiintuneet | 1st plur. | olimme vakiintuneet | emme olleet vakiintuneet | |
| 2nd plur. | vakiinnuitte | ette vakiintuneet | 2nd plur. | olitte vakiintuneet | ette olleet vakiintuneet | |
| 3rd plur. | vakiintuivat | eivät vakiintuneet | 3rd plur. | olivat vakiintuneet | eivät olleet vakiintuneet | |
| passive | vakiinnuttiin | ei vakiinnuttu | passive | oli vakiinnuttu | ei ollut vakiinnuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vakiintuisin | en vakiintuisi | 1st sing. | olisin vakiintunut | en olisi vakiintunut | |
| 2nd sing. | vakiintuisit | et vakiintuisi | 2nd sing. | olisit vakiintunut | et olisi vakiintunut | |
| 3rd sing. | vakiintuisi | ei vakiintuisi | 3rd sing. | olisi vakiintunut | ei olisi vakiintunut | |
| 1st plur. | vakiintuisimme | emme vakiintuisi | 1st plur. | olisimme vakiintuneet | emme olisi vakiintuneet | |
| 2nd plur. | vakiintuisitte | ette vakiintuisi | 2nd plur. | olisitte vakiintuneet | ette olisi vakiintuneet | |
| 3rd plur. | vakiintuisivat | eivät vakiintuisi | 3rd plur. | olisivat vakiintuneet | eivät olisi vakiintuneet | |
| passive | vakiinnuttaisiin | ei vakiinnuttaisi | passive | olisi vakiinnuttu | ei olisi vakiinnuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | vakiinnu | älä vakiinnu | 2nd sing. | ole vakiintunut | älä ole vakiintunut | |
| 3rd sing. | vakiintukoon | älköön vakiintuko | 3rd sing. | olkoon vakiintunut | älköön olko vakiintunut | |
| 1st plur. | vakiintukaamme | älkäämme vakiintuko | 1st plur. | olkaamme vakiintuneet | älkäämme olko vakiintuneet | |
| 2nd plur. | vakiintukaa | älkää vakiintuko | 2nd plur. | olkaa vakiintuneet | älkää olko vakiintuneet | |
| 3rd plur. | vakiintukoot | älkööt vakiintuko | 3rd plur. | olkoot vakiintuneet | älkööt olko vakiintuneet | |
| passive | vakiinnuttakoon | älköön vakiinnuttako | passive | olkoon vakiinnuttu | älköön olko vakiinnuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vakiintunen | en vakiintune | 1st sing. | lienen vakiintunut | en liene vakiintunut | |
| 2nd sing. | vakiintunet | et vakiintune | 2nd sing. | lienet vakiintunut | et liene vakiintunut | |
| 3rd sing. | vakiintunee | ei vakiintune | 3rd sing. | lienee vakiintunut | ei liene vakiintunut | |
| 1st plur. | vakiintunemme | emme vakiintune | 1st plur. | lienemme vakiintuneet | emme liene vakiintuneet | |
| 2nd plur. | vakiintunette | ette vakiintune | 2nd plur. | lienette vakiintuneet | ette liene vakiintuneet | |
| 3rd plur. | vakiintunevat | eivät vakiintune | 3rd plur. | lienevät vakiintuneet | eivät liene vakiintuneet | |
| passive | vakiinnuttaneen | ei vakiinnuttane | passive | lienee vakiinnuttu | ei liene vakiinnuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | vakiintua | present | vakiintuva | vakiinnuttava | ||
| long 1st2 | vakiintuakseen | past | vakiintunut | vakiinnuttu | ||
| 2nd | inessive1 | vakiintuessa | vakiinnuttaessa | agent1, 3 | vakiintuma | |
| instructive | vakiintuen | — | negative | vakiintumaton | ||
| 3rd | inessive | vakiintumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | vakiintumasta | — | ||||
| illative | vakiintumaan | — | ||||
| adessive | vakiintumalla | — | ||||
| abessive | vakiintumatta | — | ||||
| instructive | vakiintuman | vakiinnuttaman | ||||
| 4th | nominative | vakiintuminen | ||||
| partitive | vakiintumista | |||||
| 5th2 | vakiintumaisillaan | |||||