ulkoilma

ulkoilma

Finnish

Etymology

ulko- +‎ ilma

Noun

ulkoilma

1. outdoors; also open

   Pystyn hengittämään helpommin ulkoilmassa.

   I find I can breath more easily when I'm out in the open.

2. (in compounds) open-air

   ulkoilmamuseo

   open-air museum

Declension

Inflection of ulkoilma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		ulkoilma	ulkoilmat
genitive		ulkoilman	ulkoilmojen
partitive		ulkoilmaa	ulkoilmoja
illative		ulkoilmaan	ulkoilmoihin
		singular	plural
nominative		ulkoilma	ulkoilmat
accusative	nom.	ulkoilma	ulkoilmat
	gen.	ulkoilman
genitive		ulkoilman	ulkoilmojen ulkoilmainrare
partitive		ulkoilmaa	ulkoilmoja
inessive		ulkoilmassa	ulkoilmoissa
elative		ulkoilmasta	ulkoilmoista
illative		ulkoilmaan	ulkoilmoihin
adessive		ulkoilmalla	ulkoilmoilla
ablative		ulkoilmalta	ulkoilmoilta
allative		ulkoilmalle	ulkoilmoille
essive		ulkoilmana	ulkoilmoina
translative		ulkoilmaksi	ulkoilmoiksi
instructive		—	ulkoilmoin
abessive		ulkoilmatta	ulkoilmoitta
comitative		—	ulkoilmoineen

Anagrams

• ulkolima