tuomita
Finnish
(index tu)
Etymology
Borrowed from Proto-Germanic *dōmijaną (“to judge”), compare Swedish döma (“to sentence, to judge”) and Old High German tuomen (“to judge”).
Pronunciation
- Hyphenation: tuo‧mi‧ta
- IPA(key): [ˈtuomitɑˣ]
Verb
tuomita
- (transitive, law) to convict someone (of something in elative); to sentence someone, condemn someone (to something in illative)
- (transitive, law) to try, hear, sit, adjudicate (a case)
- (transitive, religion) to judge
- Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
- Judge not, lest ye be judged.
- (transitive, figuratively) to judge, condemn, doom
- (transitive) to express strong disapproval of, denounce; to condemn, reprobate, objurgate, excoriate
- (transitive, sports) to referee; to umpire
- (transitive, sports) to call (to make a decision as a referee/umpire)
- Maali olisi pitänyt tuomita paitsioksi.
- The goal should have been called offside.
Usage notes
- ~ ennalta: to prejudge
- ~ tuhoon: to doom (fix irrevocably the ill fate of)
- tuhoon tuomittu: doomed
Conjugation
| Inflection of tuomita (Kotus type 69/valita, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tuomitsen | en tuomitse | 1st sing. | olen tuominnut | en ole tuominnut | |
| 2nd sing. | tuomitset | et tuomitse | 2nd sing. | olet tuominnut | et ole tuominnut | |
| 3rd sing. | tuomitsee | ei tuomitse | 3rd sing. | on tuominnut | ei ole tuominnut | |
| 1st plur. | tuomitsemme | emme tuomitse | 1st plur. | olemme tuominneet | emme ole tuominneet | |
| 2nd plur. | tuomitsette | ette tuomitse | 2nd plur. | olette tuominneet | ette ole tuominneet | |
| 3rd plur. | tuomitsevat | eivät tuomitse | 3rd plur. | ovat tuominneet | eivät ole tuominneet | |
| passive | tuomitaan | ei tuomita | passive | on tuomittu | ei ole tuomittu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tuomitsin | en tuominnut | 1st sing. | olin tuominnut | en ollut tuominnut | |
| 2nd sing. | tuomitsit | et tuominnut | 2nd sing. | olit tuominnut | et ollut tuominnut | |
| 3rd sing. | tuomitsi | ei tuominnut | 3rd sing. | oli tuominnut | ei ollut tuominnut | |
| 1st plur. | tuomitsimme | emme tuominneet | 1st plur. | olimme tuominneet | emme olleet tuominneet | |
| 2nd plur. | tuomitsitte | ette tuominneet | 2nd plur. | olitte tuominneet | ette olleet tuominneet | |
| 3rd plur. | tuomitsivat | eivät tuominneet | 3rd plur. | olivat tuominneet | eivät olleet tuominneet | |
| passive | tuomittiin | ei tuomittu | passive | oli tuomittu | ei ollut tuomittu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tuomitsisin | en tuomitsisi | 1st sing. | olisin tuominnut | en olisi tuominnut | |
| 2nd sing. | tuomitsisit | et tuomitsisi | 2nd sing. | olisit tuominnut | et olisi tuominnut | |
| 3rd sing. | tuomitsisi | ei tuomitsisi | 3rd sing. | olisi tuominnut | ei olisi tuominnut | |
| 1st plur. | tuomitsisimme | emme tuomitsisi | 1st plur. | olisimme tuominneet | emme olisi tuominneet | |
| 2nd plur. | tuomitsisitte | ette tuomitsisi | 2nd plur. | olisitte tuominneet | ette olisi tuominneet | |
| 3rd plur. | tuomitsisivat | eivät tuomitsisi | 3rd plur. | olisivat tuominneet | eivät olisi tuominneet | |
| passive | tuomittaisiin | ei tuomittaisi | passive | olisi tuomittu | ei olisi tuomittu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | tuomitse | älä tuomitse | 2nd sing. | ole tuominnut | älä ole tuominnut | |
| 3rd sing. | tuomitkoon | älköön tuomitko | 3rd sing. | olkoon tuominnut | älköön olko tuominnut | |
| 1st plur. | tuomitkaamme | älkäämme tuomitko | 1st plur. | olkaamme tuominneet | älkäämme olko tuominneet | |
| 2nd plur. | tuomitkaa | älkää tuomitko | 2nd plur. | olkaa tuominneet | älkää olko tuominneet | |
| 3rd plur. | tuomitkoot | älkööt tuomitko | 3rd plur. | olkoot tuominneet | älkööt olko tuominneet | |
| passive | tuomittakoon | älköön tuomittako | passive | olkoon tuomittu | älköön olko tuomittu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | tuominnen | en tuominne | 1st sing. | lienen tuominnut | en liene tuominnut | |
| 2nd sing. | tuominnet | et tuominne | 2nd sing. | lienet tuominnut | et liene tuominnut | |
| 3rd sing. | tuominnee | ei tuominne | 3rd sing. | lienee tuominnut | ei liene tuominnut | |
| 1st plur. | tuominnemme | emme tuominne | 1st plur. | lienemme tuominneet | emme liene tuominneet | |
| 2nd plur. | tuominnette | ette tuominne | 2nd plur. | lienette tuominneet | ette liene tuominneet | |
| 3rd plur. | tuominnevat | eivät tuominne | 3rd plur. | lienevät tuominneet | eivät liene tuominneet | |
| passive | tuomittaneen | ei tuomittane | passive | lienee tuomittu | ei liene tuomittu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | tuomita | present | tuomitseva | tuomittava | ||
| long 1st2 | tuomitakseen | past | tuominnut | tuomittu | ||
| 2nd | inessive1 | tuomitessa | tuomittaessa | agent1, 3 | tuomitsema | |
| instructive | tuomiten | — | negative | tuomitsematon | ||
| 3rd | inessive | tuomitsemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | tuomitsemasta | — | ||||
| illative | tuomitsemaan | — | ||||
| adessive | tuomitsemalla | — | ||||
| abessive | tuomitsematta | — | ||||
| instructive | tuomitseman | tuomittaman | ||||
| 4th | nominative | tuomitseminen | ||||
| partitive | tuomitsemista | |||||
| 5th2 | tuomitsemaisillaan | |||||
Derived terms
- nouns: tuomari, tuomio