transitiiviverbi
Finnish
Noun
transitiiviverbi
- (grammar) transitive verb
Declension
| Inflection of transitiiviverbi (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | transitiiviverbi | transitiiviverbit | |
| genitive | transitiiviverbin | transitiiviverbien | |
| partitive | transitiiviverbiä | transitiiviverbejä | |
| illative | transitiiviverbiin | transitiiviverbeihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | transitiiviverbi | transitiiviverbit | |
| accusative | nom. | transitiiviverbi | transitiiviverbit |
| gen. | transitiiviverbin | ||
| genitive | transitiiviverbin | transitiiviverbien | |
| partitive | transitiiviverbiä | transitiiviverbejä | |
| inessive | transitiiviverbissä | transitiiviverbeissä | |
| elative | transitiiviverbistä | transitiiviverbeistä | |
| illative | transitiiviverbiin | transitiiviverbeihin | |
| adessive | transitiiviverbillä | transitiiviverbeillä | |
| ablative | transitiiviverbiltä | transitiiviverbeiltä | |
| allative | transitiiviverbille | transitiiviverbeille | |
| essive | transitiiviverbinä | transitiiviverbeinä | |
| translative | transitiiviverbiksi | transitiiviverbeiksi | |
| instructive | — | transitiiviverbein | |
| abessive | transitiiviverbittä | transitiiviverbeittä | |
| comitative | — | transitiiviverbeineen | |