tavoittelu
Finnish
Noun
tavoittelu
- action noun of the verb tavoitella
Declension
| Inflection of tavoittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | tavoittelu | tavoittelut | |
| genitive | tavoittelun | tavoittelujen tavoitteluiden tavoitteluitten | |
| partitive | tavoittelua | tavoitteluja tavoitteluita | |
| illative | tavoitteluun | tavoitteluihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | tavoittelu | tavoittelut | |
| accusative | nom. | tavoittelu | tavoittelut |
| gen. | tavoittelun | ||
| genitive | tavoittelun | tavoittelujen tavoitteluiden tavoitteluitten | |
| partitive | tavoittelua | tavoitteluja tavoitteluita | |
| inessive | tavoittelussa | tavoitteluissa | |
| elative | tavoittelusta | tavoitteluista | |
| illative | tavoitteluun | tavoitteluihin | |
| adessive | tavoittelulla | tavoitteluilla | |
| ablative | tavoittelulta | tavoitteluilta | |
| allative | tavoittelulle | tavoitteluille | |
| essive | tavoitteluna | tavoitteluina | |
| translative | tavoitteluksi | tavoitteluiksi | |
| instructive | — | tavoitteluin | |
| abessive | tavoittelutta | tavoitteluitta | |
| comitative | — | tavoitteluineen | |