syyteharkinta

syyteharkinta

Finnish

Etymology

syyte (“indictment, prosecution”) +‎ harkinta (“consideration”)

Noun

syyteharkinta

1. (law) consideration of charges (step in the judicial process in which the prosecutor assesses whether there is sufficient cause for bringing a charge for a suspected offence)

   Syyteharkinta johtaa joko syytteen nostamiseen tai syyttämättäjättämispäätökseen.

   The consideration of charges results either in a prosecution or in a decision not to prosecute.

Declension

Inflection of syyteharkinta (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative		syyteharkinta	syyteharkinnat
genitive		syyteharkinnan	syyteharkintojen
partitive		syyteharkintaa	syyteharkintoja
illative		syyteharkintaan	syyteharkintoihin
		singular	plural
nominative		syyteharkinta	syyteharkinnat
accusative	nom.	syyteharkinta	syyteharkinnat
	gen.	syyteharkinnan
genitive		syyteharkinnan	syyteharkintojen syyteharkintainrare
partitive		syyteharkintaa	syyteharkintoja
inessive		syyteharkinnassa	syyteharkinnoissa
elative		syyteharkinnasta	syyteharkinnoista
illative		syyteharkintaan	syyteharkintoihin
adessive		syyteharkinnalla	syyteharkinnoilla
ablative		syyteharkinnalta	syyteharkinnoilta
allative		syyteharkinnalle	syyteharkinnoille
essive		syyteharkintana	syyteharkintoina
translative		syyteharkinnaksi	syyteharkinnoiksi
instructive		—	syyteharkinnoin
abessive		syyteharkinnatta	syyteharkinnoitta
comitative		—	syyteharkintoineen

See also

• syyte
• syyttämättäjättämispäätös

References

• Finlex database