sylkiä

sylkiä

Finnish

Noun

sylkiä

1. partitive plural of sylki

---

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *sülkedäk. Cognates include Finnish sylkeä and Estonian süljata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsylkiæ/, [ˈs̠ylʲke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsylkiæ/, [ˈʃylkiæ]
• Rhymes: -ylkiæ
• Hyphenation: syl‧ki‧ä

Verb

sylkiä

1. (intransitive) to spit

Conjugation

Conjugation of sylkiä (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sylen	en syle	1st singular	oon sylkent, oon sylkenyt	en oo sylkent, en oo sylkenyt
2nd singular	sylet	et syle	2nd singular	oot sylkent, oot sylkenyt	et oo sylkent, et oo sylkenyt
3rd singular	sylköö	ei syle	3rd singular	ono sylkent, ono sylkenyt	ei oo sylkent, ei oo sylkenyt
1st plural	sylemmä	emmä syle	1st plural	oomma sylkenneet	emmä oo sylkenneet
2nd plural	sylettä	että syle	2nd plural	ootta sylkenneet	että oo sylkenneet
3rd plural	sylkööt1), sylkevät2), syletää	evät syle	3rd plural	ovat sylkenneet	evät oo sylkenneet
impersonal	syletää	ei syletä	impersonal	ono syletty	ei oo syletty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sylin	en sylkent, en sylkenyt	1st singular	olin sylkent, olin sylkenyt	en olt sylkent, en olt sylkenyt
2nd singular	sylit	et sylkent, et sylkenyt	2nd singular	olit sylkent, olit sylkenyt	et olt sylkent, et olt sylkenyt
3rd singular	sylki	ei sylkent, ei sylkenyt	3rd singular	oli sylkent, oli sylkenyt	ei olt sylkent, ei olt sylkenyt
1st plural	sylimmä	emmä sylkenneet	1st plural	olimma sylkenneet	emmä olleet sylkenneet
2nd plural	sylittä	että sylkenneet	2nd plural	olitta sylkenneet	että olleet sylkenneet
3rd plural	sylkiit1), sylkivät2), sylettii	evät sylkenneet	3rd plural	olivat sylkenneet	evät olleet sylkenneet
impersonal	sylettii	ei syletty	impersonal	oli syletty	ei olt syletty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sylkisin	en sylkis	1st singular	olisin sylkent, olisin sylkenyt	en olis sylkent, en olis sylkenyt
2nd singular	sylkisit, sylkiist1)	et sylkis	2nd singular	olisit sylkent, olisit sylkenyt	et olis sylkent, et olis sylkenyt
3rd singular	sylkis	ei sylkis	3rd singular	olis sylkent, olis sylkenyt	ei olis sylkent, ei olis sylkenyt
1st plural	sylkisimmä	emmä sylkis	1st plural	olisimma sylkenneet	emmä olis sylkenneet
2nd plural	sylkisittä	että sylkis	2nd plural	olisitta sylkenneet	että olis sylkenneet
3rd plural	sylkisiit1), sylkisivät2), sylettäis	evät sylkis	3rd plural	olisivat sylkenneet	evät olis sylkenneet
impersonal	sylettäis	ei sylettäis	impersonal	olis syletty	ei olis syletty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	syle	elä syle	2nd singular	oo sylkent, oo sylkenyt	elä oo sylkent, elä oo sylkenyt
3rd singular	sylkeköö	elköö sylkekö	3rd singular	olkoo sylkent, olkoo sylkenyt	elköö olko sylkent, elköö olko sylkenyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sylkekää	elkää sylkekö	2nd plural	olkaa sylkenneet	elkää olko sylkenneet
3rd plural	sylkekööt	elkööt sylkekö	3rd plural	olkoot sylkenneet	elkööt olko sylkenneet
impersonal	sylettäkköö	elköö sylettäkö	impersonal	olkoo syletty	elköö olko syletty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sylkenen	en sylkene
2nd singular	sylkenet	et sylkene
3rd singular	sylkenöö	ei sylkene
1st plural	sylkenemmä	emmä sylkene
2nd plural	sylkenettä	että sylkene
3rd plural	sylkenööt	evät sylkene
impersonal	sylettännöö	ei sylettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sylkiä	present	sylkevä	sylettävä
2nd	inessive	sylkijees	past	sylkent, sylkenyt	syletty
	instructive	sylkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (sylkekää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sylkömää
	inessive	sylkömääs
	elative	sylkömäst
	abessive	sylkömätä
4th	nominative	sylkömiin
	partitive	sylkömistä, sylkömist

Derived terms

• sylkiissä

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsylkiæ/, [ˈs̠ylʲke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsylkiæ/, [ˈʃylkiæ]
• Rhymes: -ylkiæ
• Hyphenation: syl‧ki‧ä

Noun

sylkiä

1. partitive singular of sylki

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 557