suivaantua
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈsui̯ʋɑːntuɑˣ/, [ˈs̠ui̯ʋɑːnt̪uɑ(ʔ)]
- Hyphenation: sui‧vaan‧tu‧a
Verb
suivaantua
- (intransitive) to become unhappy, tired (of) or angry
Conjugation
| Inflection of suivaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suivaannun | en suivaannu | 1st sing. | olen suivaantunut | en ole suivaantunut | |
| 2nd sing. | suivaannut | et suivaannu | 2nd sing. | olet suivaantunut | et ole suivaantunut | |
| 3rd sing. | suivaantuu | ei suivaannu | 3rd sing. | on suivaantunut | ei ole suivaantunut | |
| 1st plur. | suivaannumme | emme suivaannu | 1st plur. | olemme suivaantuneet | emme ole suivaantuneet | |
| 2nd plur. | suivaannutte | ette suivaannu | 2nd plur. | olette suivaantuneet | ette ole suivaantuneet | |
| 3rd plur. | suivaantuvat | eivät suivaannu | 3rd plur. | ovat suivaantuneet | eivät ole suivaantuneet | |
| passive | suivaannutaan | ei suivaannuta | passive | on suivaannuttu | ei ole suivaannuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suivaannuin | en suivaantunut | 1st sing. | olin suivaantunut | en ollut suivaantunut | |
| 2nd sing. | suivaannuit | et suivaantunut | 2nd sing. | olit suivaantunut | et ollut suivaantunut | |
| 3rd sing. | suivaantui | ei suivaantunut | 3rd sing. | oli suivaantunut | ei ollut suivaantunut | |
| 1st plur. | suivaannuimme | emme suivaantuneet | 1st plur. | olimme suivaantuneet | emme olleet suivaantuneet | |
| 2nd plur. | suivaannuitte | ette suivaantuneet | 2nd plur. | olitte suivaantuneet | ette olleet suivaantuneet | |
| 3rd plur. | suivaantuivat | eivät suivaantuneet | 3rd plur. | olivat suivaantuneet | eivät olleet suivaantuneet | |
| passive | suivaannuttiin | ei suivaannuttu | passive | oli suivaannuttu | ei ollut suivaannuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suivaantuisin | en suivaantuisi | 1st sing. | olisin suivaantunut | en olisi suivaantunut | |
| 2nd sing. | suivaantuisit | et suivaantuisi | 2nd sing. | olisit suivaantunut | et olisi suivaantunut | |
| 3rd sing. | suivaantuisi | ei suivaantuisi | 3rd sing. | olisi suivaantunut | ei olisi suivaantunut | |
| 1st plur. | suivaantuisimme | emme suivaantuisi | 1st plur. | olisimme suivaantuneet | emme olisi suivaantuneet | |
| 2nd plur. | suivaantuisitte | ette suivaantuisi | 2nd plur. | olisitte suivaantuneet | ette olisi suivaantuneet | |
| 3rd plur. | suivaantuisivat | eivät suivaantuisi | 3rd plur. | olisivat suivaantuneet | eivät olisi suivaantuneet | |
| passive | suivaannuttaisiin | ei suivaannuttaisi | passive | olisi suivaannuttu | ei olisi suivaannuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | suivaannu | älä suivaannu | 2nd sing. | ole suivaantunut | älä ole suivaantunut | |
| 3rd sing. | suivaantukoon | älköön suivaantuko | 3rd sing. | olkoon suivaantunut | älköön olko suivaantunut | |
| 1st plur. | suivaantukaamme | älkäämme suivaantuko | 1st plur. | olkaamme suivaantuneet | älkäämme olko suivaantuneet | |
| 2nd plur. | suivaantukaa | älkää suivaantuko | 2nd plur. | olkaa suivaantuneet | älkää olko suivaantuneet | |
| 3rd plur. | suivaantukoot | älkööt suivaantuko | 3rd plur. | olkoot suivaantuneet | älkööt olko suivaantuneet | |
| passive | suivaannuttakoon | älköön suivaannuttako | passive | olkoon suivaannuttu | älköön olko suivaannuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suivaantunen | en suivaantune | 1st sing. | lienen suivaantunut | en liene suivaantunut | |
| 2nd sing. | suivaantunet | et suivaantune | 2nd sing. | lienet suivaantunut | et liene suivaantunut | |
| 3rd sing. | suivaantunee | ei suivaantune | 3rd sing. | lienee suivaantunut | ei liene suivaantunut | |
| 1st plur. | suivaantunemme | emme suivaantune | 1st plur. | lienemme suivaantuneet | emme liene suivaantuneet | |
| 2nd plur. | suivaantunette | ette suivaantune | 2nd plur. | lienette suivaantuneet | ette liene suivaantuneet | |
| 3rd plur. | suivaantunevat | eivät suivaantune | 3rd plur. | lienevät suivaantuneet | eivät liene suivaantuneet | |
| passive | suivaannuttaneen | ei suivaannuttane | passive | lienee suivaannuttu | ei liene suivaannuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | suivaantua | present | suivaantuva | suivaannuttava | ||
| long 1st2 | suivaantuakseen | past | suivaantunut | suivaannuttu | ||
| 2nd | inessive1 | suivaantuessa | suivaannuttaessa | agent1, 3 | suivaantuma | |
| instructive | suivaantuen | — | negative | suivaantumaton | ||
| 3rd | inessive | suivaantumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | suivaantumasta | — | ||||
| illative | suivaantumaan | — | ||||
| adessive | suivaantumalla | — | ||||
| abessive | suivaantumatta | — | ||||
| instructive | suivaantuman | suivaannuttaman | ||||
| 4th | nominative | suivaantuminen | ||||
| partitive | suivaantumista | |||||
| 5th2 | suivaantumaisillaan | |||||