sovittaa
Finnish
(index so)
Etymology
- A causative aspect of the verb sopia.
Verb
sovittaa (transitive)
- to fit, try on
- to adapt
- (+ genitive-accusative) to atone for, expiate
- Hän on sovittanut tekonsa.
- S/he has atoned for what s/he did.
- Hän on sovittanut tekonsa.
- (music) to arrange, transcribe (to prepare and adapt an already written composition for presentation in other than its original form)
Conjugation
| Inflection of sovittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sovitan | en sovita | 1st sing. | olen sovittanut | en ole sovittanut | |
| 2nd sing. | sovitat | et sovita | 2nd sing. | olet sovittanut | et ole sovittanut | |
| 3rd sing. | sovittaa | ei sovita | 3rd sing. | on sovittanut | ei ole sovittanut | |
| 1st plur. | sovitamme | emme sovita | 1st plur. | olemme sovittaneet | emme ole sovittaneet | |
| 2nd plur. | sovitatte | ette sovita | 2nd plur. | olette sovittaneet | ette ole sovittaneet | |
| 3rd plur. | sovittavat | eivät sovita | 3rd plur. | ovat sovittaneet | eivät ole sovittaneet | |
| passive | sovitetaan | ei soviteta | passive | on sovitettu | ei ole sovitettu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sovitin | en sovittanut | 1st sing. | olin sovittanut | en ollut sovittanut | |
| 2nd sing. | sovitit | et sovittanut | 2nd sing. | olit sovittanut | et ollut sovittanut | |
| 3rd sing. | sovitti | ei sovittanut | 3rd sing. | oli sovittanut | ei ollut sovittanut | |
| 1st plur. | sovitimme | emme sovittaneet | 1st plur. | olimme sovittaneet | emme olleet sovittaneet | |
| 2nd plur. | sovititte | ette sovittaneet | 2nd plur. | olitte sovittaneet | ette olleet sovittaneet | |
| 3rd plur. | sovittivat | eivät sovittaneet | 3rd plur. | olivat sovittaneet | eivät olleet sovittaneet | |
| passive | sovitettiin | ei sovitettu | passive | oli sovitettu | ei ollut sovitettu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sovittaisin | en sovittaisi | 1st sing. | olisin sovittanut | en olisi sovittanut | |
| 2nd sing. | sovittaisit | et sovittaisi | 2nd sing. | olisit sovittanut | et olisi sovittanut | |
| 3rd sing. | sovittaisi | ei sovittaisi | 3rd sing. | olisi sovittanut | ei olisi sovittanut | |
| 1st plur. | sovittaisimme | emme sovittaisi | 1st plur. | olisimme sovittaneet | emme olisi sovittaneet | |
| 2nd plur. | sovittaisitte | ette sovittaisi | 2nd plur. | olisitte sovittaneet | ette olisi sovittaneet | |
| 3rd plur. | sovittaisivat | eivät sovittaisi | 3rd plur. | olisivat sovittaneet | eivät olisi sovittaneet | |
| passive | sovitettaisiin | ei sovitettaisi | passive | olisi sovitettu | ei olisi sovitettu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | sovita | älä sovita | 2nd sing. | ole sovittanut | älä ole sovittanut | |
| 3rd sing. | sovittakoon | älköön sovittako | 3rd sing. | olkoon sovittanut | älköön olko sovittanut | |
| 1st plur. | sovittakaamme | älkäämme sovittako | 1st plur. | olkaamme sovittaneet | älkäämme olko sovittaneet | |
| 2nd plur. | sovittakaa | älkää sovittako | 2nd plur. | olkaa sovittaneet | älkää olko sovittaneet | |
| 3rd plur. | sovittakoot | älkööt sovittako | 3rd plur. | olkoot sovittaneet | älkööt olko sovittaneet | |
| passive | sovitettakoon | älköön sovitettako | passive | olkoon sovitettu | älköön olko sovitettu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sovittanen | en sovittane | 1st sing. | lienen sovittanut | en liene sovittanut | |
| 2nd sing. | sovittanet | et sovittane | 2nd sing. | lienet sovittanut | et liene sovittanut | |
| 3rd sing. | sovittanee | ei sovittane | 3rd sing. | lienee sovittanut | ei liene sovittanut | |
| 1st plur. | sovittanemme | emme sovittane | 1st plur. | lienemme sovittaneet | emme liene sovittaneet | |
| 2nd plur. | sovittanette | ette sovittane | 2nd plur. | lienette sovittaneet | ette liene sovittaneet | |
| 3rd plur. | sovittanevat | eivät sovittane | 3rd plur. | lienevät sovittaneet | eivät liene sovittaneet | |
| passive | sovitettaneen | ei sovitettane | passive | lienee sovitettu | ei liene sovitettu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | sovittaa | present | sovittava | sovitettava | ||
| long 1st2 | sovittaakseen | past | sovittanut | sovitettu | ||
| 2nd | inessive1 | sovittaessa | sovitettaessa | agent1, 3 | sovittama | |
| instructive | sovittaen | — | negative | sovittamaton | ||
| 3rd | inessive | sovittamassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | sovittamasta | — | ||||
| illative | sovittamaan | — | ||||
| adessive | sovittamalla | — | ||||
| abessive | sovittamatta | — | ||||
| instructive | sovittaman | sovitettaman | ||||
| 4th | nominative | sovittaminen | ||||
| partitive | sovittamista | |||||
| 5th2 | sovittamaisillaan | |||||
Derived terms
- nouns: sovitin, sovittaja, sovittaminen, sovitus
- verbs: sovitella (frequentative), sovituttaa
Anagrams
- satoivat, soittava, vaistota