sokeentua
Finnish
Verb
sokeentua
- Alternative form of sokeutua
Conjugation
| Inflection of sokeentua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sokeennun | en sokeennu | 1st sing. | olen sokeentunut | en ole sokeentunut | |
| 2nd sing. | sokeennut | et sokeennu | 2nd sing. | olet sokeentunut | et ole sokeentunut | |
| 3rd sing. | sokeentuu | ei sokeennu | 3rd sing. | on sokeentunut | ei ole sokeentunut | |
| 1st plur. | sokeennumme | emme sokeennu | 1st plur. | olemme sokeentuneet | emme ole sokeentuneet | |
| 2nd plur. | sokeennutte | ette sokeennu | 2nd plur. | olette sokeentuneet | ette ole sokeentuneet | |
| 3rd plur. | sokeentuvat | eivät sokeennu | 3rd plur. | ovat sokeentuneet | eivät ole sokeentuneet | |
| passive | sokeennutaan | ei sokeennuta | passive | on sokeennuttu | ei ole sokeennuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sokeennuin | en sokeentunut | 1st sing. | olin sokeentunut | en ollut sokeentunut | |
| 2nd sing. | sokeennuit | et sokeentunut | 2nd sing. | olit sokeentunut | et ollut sokeentunut | |
| 3rd sing. | sokeentui | ei sokeentunut | 3rd sing. | oli sokeentunut | ei ollut sokeentunut | |
| 1st plur. | sokeennuimme | emme sokeentuneet | 1st plur. | olimme sokeentuneet | emme olleet sokeentuneet | |
| 2nd plur. | sokeennuitte | ette sokeentuneet | 2nd plur. | olitte sokeentuneet | ette olleet sokeentuneet | |
| 3rd plur. | sokeentuivat | eivät sokeentuneet | 3rd plur. | olivat sokeentuneet | eivät olleet sokeentuneet | |
| passive | sokeennuttiin | ei sokeennuttu | passive | oli sokeennuttu | ei ollut sokeennuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sokeentuisin | en sokeentuisi | 1st sing. | olisin sokeentunut | en olisi sokeentunut | |
| 2nd sing. | sokeentuisit | et sokeentuisi | 2nd sing. | olisit sokeentunut | et olisi sokeentunut | |
| 3rd sing. | sokeentuisi | ei sokeentuisi | 3rd sing. | olisi sokeentunut | ei olisi sokeentunut | |
| 1st plur. | sokeentuisimme | emme sokeentuisi | 1st plur. | olisimme sokeentuneet | emme olisi sokeentuneet | |
| 2nd plur. | sokeentuisitte | ette sokeentuisi | 2nd plur. | olisitte sokeentuneet | ette olisi sokeentuneet | |
| 3rd plur. | sokeentuisivat | eivät sokeentuisi | 3rd plur. | olisivat sokeentuneet | eivät olisi sokeentuneet | |
| passive | sokeennuttaisiin | ei sokeennuttaisi | passive | olisi sokeennuttu | ei olisi sokeennuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | sokeennu | älä sokeennu | 2nd sing. | ole sokeentunut | älä ole sokeentunut | |
| 3rd sing. | sokeentukoon | älköön sokeentuko | 3rd sing. | olkoon sokeentunut | älköön olko sokeentunut | |
| 1st plur. | sokeentukaamme | älkäämme sokeentuko | 1st plur. | olkaamme sokeentuneet | älkäämme olko sokeentuneet | |
| 2nd plur. | sokeentukaa | älkää sokeentuko | 2nd plur. | olkaa sokeentuneet | älkää olko sokeentuneet | |
| 3rd plur. | sokeentukoot | älkööt sokeentuko | 3rd plur. | olkoot sokeentuneet | älkööt olko sokeentuneet | |
| passive | sokeennuttakoon | älköön sokeennuttako | passive | olkoon sokeennuttu | älköön olko sokeennuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | sokeentunen | en sokeentune | 1st sing. | lienen sokeentunut | en liene sokeentunut | |
| 2nd sing. | sokeentunet | et sokeentune | 2nd sing. | lienet sokeentunut | et liene sokeentunut | |
| 3rd sing. | sokeentunee | ei sokeentune | 3rd sing. | lienee sokeentunut | ei liene sokeentunut | |
| 1st plur. | sokeentunemme | emme sokeentune | 1st plur. | lienemme sokeentuneet | emme liene sokeentuneet | |
| 2nd plur. | sokeentunette | ette sokeentune | 2nd plur. | lienette sokeentuneet | ette liene sokeentuneet | |
| 3rd plur. | sokeentunevat | eivät sokeentune | 3rd plur. | lienevät sokeentuneet | eivät liene sokeentuneet | |
| passive | sokeennuttaneen | ei sokeennuttane | passive | lienee sokeennuttu | ei liene sokeennuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | sokeentua | present | sokeentuva | sokeennuttava | ||
| long 1st2 | sokeentuakseen | past | sokeentunut | sokeennuttu | ||
| 2nd | inessive1 | sokeentuessa | sokeennuttaessa | agent1, 3 | sokeentuma | |
| instructive | sokeentuen | — | negative | sokeentumaton | ||
| 3rd | inessive | sokeentumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | sokeentumasta | — | ||||
| illative | sokeentumaan | — | ||||
| adessive | sokeentumalla | — | ||||
| abessive | sokeentumatta | — | ||||
| instructive | sokeentuman | sokeennuttaman | ||||
| 4th | nominative | sokeentuminen | ||||
| partitive | sokeentumista | |||||
| 5th2 | sokeentumaisillaan | |||||