selväpuheinen
Finnish
Etymology
selvä + puhe + -inen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈselʋæˌpuhei̯nen/, [ˈs̠e̞lʋæˌpuɦe̞i̯ne̞n]
- Rhymes: -uheinen
- Syllabification(key): sel‧vä‧pu‧hei‧nen
Adjective
selväpuheinen (comparative selväpuheisempi, superlative selväpuheisin)
- articulate (speaking in a clear or effective manner)
- Hän on terävä, selväpuheinen nuori nainen
- She’s a bright, articulate young woman.
Declension
Inflection of selväpuheinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | selväpuheinen | selväpuheiset | |
genitive | selväpuheisen | selväpuheisten selväpuheisien | |
partitive | selväpuheista | selväpuheisia | |
illative | selväpuheiseen | selväpuheisiin | |
singular | plural | ||
nominative | selväpuheinen | selväpuheiset | |
accusative | nom. | selväpuheinen | selväpuheiset |
gen. | selväpuheisen | ||
genitive | selväpuheisen | selväpuheisten selväpuheisien | |
partitive | selväpuheista | selväpuheisia | |
inessive | selväpuheisessa | selväpuheisissa | |
elative | selväpuheisesta | selväpuheisista | |
illative | selväpuheiseen | selväpuheisiin | |
adessive | selväpuheisella | selväpuheisilla | |
ablative | selväpuheiselta | selväpuheisilta | |
allative | selväpuheiselle | selväpuheisille | |
essive | selväpuheisena | selväpuheisina | |
translative | selväpuheiseksi | selväpuheisiksi | |
instructive | — | selväpuheisin | |
abessive | selväpuheisetta | selväpuheisitta | |
comitative | — | selväpuheisine |
Possessive forms of selväpuheinen (type nainen) | ||
---|---|---|
Rare. Only used with substantive adjectives. | ||
possessor | singular | plural |
1st person | selväpuheiseni | selväpuheisemme |
2nd person | selväpuheisesi | selväpuheisenne |
3rd person | selväpuheisensa |