selväkieli
Finnish
Etymology
selvä + kieli
Pronunciation
- IPA(key): /ˈselʋæˌkie̯li/, [ˈs̠e̞lʋæˌkie̞̯li]
- Rhymes: -ieli
- Syllabification: sel‧vä‧kie‧li
Noun
selväkieli
- plain language
Declension
| Inflection of selväkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | selväkieli | selväkielet | |
| genitive | selväkielen | selväkielten selväkielien | |
| partitive | selväkieltä | selväkieliä | |
| illative | selväkieleen | selväkieliin | |
| singular | plural | ||
| nominative | selväkieli | selväkielet | |
| accusative | nom. | selväkieli | selväkielet |
| gen. | selväkielen | ||
| genitive | selväkielen | selväkielten selväkielien | |
| partitive | selväkieltä | selväkieliä | |
| inessive | selväkielessä | selväkielissä | |
| elative | selväkielestä | selväkielistä | |
| illative | selväkieleen | selväkieliin | |
| adessive | selväkielellä | selväkielillä | |
| ablative | selväkieleltä | selväkieliltä | |
| allative | selväkielelle | selväkielille | |
| essive | selväkielenä | selväkielinä | |
| translative | selväkieleksi | selväkieliksi | |
| instructive | — | selväkielin | |
| abessive | selväkielettä | selväkielittä | |
| comitative | — | selväkielineen | |
| Possessive forms of selväkieli (type pieni) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | selväkieleni | selväkielemme |
| 2nd person | selväkielesi | selväkielenne |
| 3rd person | selväkielensä | |