selitteleminen
Finnish
Etymology
selitellä + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈselitːeleminen/, [ˈs̠e̞lit̪ːe̞le̞ˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Syllabification: se‧lit‧te‧le‧mi‧nen
Noun
selitteleminen
- making excuses (for), trying to explain away
Declension
| Inflection of selitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | selitteleminen | selittelemiset | |
| genitive | selittelemisen | selittelemisten selittelemisien | |
| partitive | selittelemistä | selittelemisiä | |
| illative | selittelemiseen | selittelemisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | selitteleminen | selittelemiset | |
| accusative | nom. | selitteleminen | selittelemiset |
| gen. | selittelemisen | ||
| genitive | selittelemisen | selittelemisten selittelemisien | |
| partitive | selittelemistä | selittelemisiä | |
| inessive | selittelemisessä | selittelemisissä | |
| elative | selittelemisestä | selittelemisistä | |
| illative | selittelemiseen | selittelemisiin | |
| adessive | selittelemisellä | selittelemisillä | |
| ablative | selittelemiseltä | selittelemisiltä | |
| allative | selittelemiselle | selittelemisille | |
| essive | selittelemisenä | selittelemisinä | |
| translative | selittelemiseksi | selittelemisiksi | |
| instructive | — | selittelemisin | |
| abessive | selittelemisettä | selittelemisittä | |
| comitative | — | selittelemisineen | |
| Possessive forms of selitteleminen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | selittelemiseni | selittelemisemme |
| 2nd person | selittelemisesi | selittelemisenne |
| 3rd person | selittelemisensä | |
Verb
selitteleminen
- nominative of fourth infinitive of selitellä