sekoitus

sekoitus

Finnish

Etymology

sekoittaa (“to mix, blend”) +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈse̞ko̞it̪us/
• Hyphenation: se‧koi‧tus

Noun

sekoitus

1. blend, mixture, admixture (sthg produced by mixing)

   Lejeerinki on kahden tai useamman metallin sekoitus.

   An alloy is a mixture of two or more metals.

2. mixture, medley, cocktail (sthg consisting of diverse elements)

   Tutkijat löysivät saastesekoituksen kemiantehtaan alavirran puolelta.

   Scientists found a cocktail of pollutants in the river downstream from the chemical factory.

3. composite (combination of separate elements)

Declension

Inflection of sekoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		sekoitus	sekoitukset
genitive		sekoituksen	sekoitusten sekoituksien
partitive		sekoitusta	sekoituksia
illative		sekoitukseen	sekoituksiin
		singular	plural
nominative		sekoitus	sekoitukset
accusative	nom.	sekoitus	sekoitukset
	gen.	sekoituksen
genitive		sekoituksen	sekoitusten sekoituksien
partitive		sekoitusta	sekoituksia
inessive		sekoituksessa	sekoituksissa
elative		sekoituksesta	sekoituksista
illative		sekoitukseen	sekoituksiin
adessive		sekoituksella	sekoituksilla
ablative		sekoitukselta	sekoituksilta
allative		sekoitukselle	sekoituksille
essive		sekoituksena	sekoituksina
translative		sekoitukseksi	sekoituksiksi
instructive		—	sekoituksin
abessive		sekoituksetta	sekoituksitta
comitative		—	sekoituksineen

Synonyms

• (sthg consisting of diverse elements): yhdistelmä
• (composite): komposiitti

Derived terms

• juomasekoitus
• sekoitussauva

Related terms

• seos

Anagrams

• -uskoiset